Kaksikielinen opetus

Turun normaalikoulussa kaksikielinen opetus tarkoittaa suomen ja englannin kielen yhdistävää oppiaineiden opetusta. Kaksikielistä opetusta järjestetään pääsääntöisesti kaikissa muissa aineissa lukuun ottamatta kieliaineita.

Kaksikielinen opetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on riittävä suomen kielen taito, jotta he hyötyvät kaksikielisestä opetuksesta. Ensimmäiselle luokalle hakevien oppilaiden kielelliset valmiudet testataan, mutta englannin kielen taitoa ei edellytetä. Muille luokille haettaessa oppilas testataan sekä suomen kielen että englannin kielen taitojen osalta. Alakoulun kaksikielisessä opetuksessa opiskelevien on mahdollista jatkaa samalla linjalla yläkoulussa. Luokan ulkopuolelta kaksikieliselle 7. luokalle hakevien oppilaiden englannin kielen kirjallinen ja suullinen taito testataan ja valinta perustuu tähän testiin.

Kaksikielinen opetus pyrkii akateemisen englannin eli eri tiedonalojen kielen kehittymiseen. Kaksikielisen opetuksen luokilla 3-9 englannin aineenopetusta on kolme vuosiviikkotuntia. Muutoin tuntijako noudattaa koulun yleistä tuntijakoa. Yhdessä formaalin kielenopetuksen edistämän sosiaalisemman kielitaidon kanssa kaksikielinen opetus tavoittelee monipuolista englannin kielitaitoa.

Suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä muita kieliaineita lukuun ottamatta kaikissa muissa oppiaineissa englanninkielisen opetuksen määrä on keskimäärin 25 %, jolloin opetus määritellään laajamittaiseksi kaksikieliseksi opetukseksi. Kaksikielisten luokkien opettajat sopivat lukuvuoden alussa, missä oppiaineissa ja miten kaksikielisen luokan opetus toteutetaan kullakin vuosiluokalla niin, että laajamittaisen kaksikielisen opetuksen minimivaatimus 25 % toteutuu.

Kaikki oppiaineelle tyypilliset käsitteet (Ks. Kaksikielinen opetus Norssin www-sivulla) opitaan sekä englanniksi että suomeksi (ks. tarkemmin oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat luvut 13-15 – linkki). Huomiota kiinnitetään yhtä lailla ns. sidoskieleen, jonka avulla käsitteitä voidaan liittää laajemmaksi tiedonalakohtaiseksi tekstiksi. Oppilaan englannin kielen kehittymistä tuetaan ja sen kehittymisestä annetaan jatkuvaa palautetta oppilaalle kielenkäyttötilanteissa ja huoltajalle kehityskeskusteluissa.

Yleisenä kielellisenä tavoitteena on, että kaksikielisen opetuksen oppilaat ovat saavuttaneet peruskoulun päättyessä Eurooppalaisen viitekehyksen hyvän osaamisen taitotason B1.1 ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Turun normaalikoulu noudattaa yksityiskohtaisempaa, amerikkalaista WIDA-taksonomiaa (ks. kohta 2), jonka tasokuvauksien noudattaen kaksikielinen opetus pyrkii seuraaville tasoille eri luokka-asteilla:

luokat 1-2: tavoitetaso 1 Entering

luokat 3-4: tavoitetaso 2 Emerging

luokat 5-6: tavoitetaso 3 Developing

luokat 7-9: tavoitetaso 4 Expanding.

Taso 5 Bridging on taitavien oppilaiden saavutettavissa, mutta perustavoitteena on saattaa kaikki tasolle 4.

KUUNTELEMINEN JA LUKEMINEN

	Diskurssi*ulottuvuus	Virkeulottuvuus	Sana/Lausekeulottuvuus
	Kielellinen monimuotoisuus	Kielen muodot ja käytänteet	Sanaston käyttö
Taso 6 REACHING kielitaito, jossa kaikki aikaisempien tasojen kuvaukset ovat läsnä
Taso 5 BRIDGING	rikasta, kuvailevaa diskurssia, jossa monirakenteisia virkkeitä ajatukset järjestetty toisiinsa liittyviksi, yhtenäiseksi ja järjestelmälliseksi kokonaisuudeksi	monimuotoisia kieliopillisia rakenteita (esim. monia yhdyslauseita), jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden runsaasti erilaisia tietylle sisältöalueelle tyypillisiä virkerakenteita	teknistä ja abstraktia sisältöalueen kieltä monivivahteista sanastoa ja ilmaisuja kaikilta eri sisältöalueilta
Taso 4 EXPANDING	yhtenäistä diskurssia, jossa erilaisia virkerakenteita laajemmat, toisiinsa liittyvät ajatukset	monia erilaisia, monimuotoisia kielioppirakenteita virkerakenteet tyypillisiä tietyille sisältöalueille	erityistä ja jonkin verran teknistä sisältöalueen kieltä monimerkityksellistä sanastoa tai ilmauksia eri sisältöalueilta
Taso 3 DEVELOPING	diskurssia, jossa useampi yhdyslause ajatukset liittyvät toisiinsa	yhtenäisiä ja joitakin monimuotoisia kielioppirakenteita (esim. lauseke-tason ilmauksia kuten noun phrase, verb phrase, prepositional phrase) virkerakenteita erilaisilta sisältöalueilta	erityistä sisältöalueen kieltä, myös ilmauksia sanastossa ja ilmauksissa yleisiä kollokaatioita ja idiomeja eri sisältöalueilta
Taso 2 EMERGING	useampia toisiinsa liittyviä, yksinkertaisia virkkeitä pääajatus, johon liittyy yksityiskohtia	yhtenäisiä kielioppirakenteita toistuvia lause- ja virkerakenteita erilaisilta sisältöalueilta	yleisiä sisältöalueen sanoja ja ilmauksia, sisältäen sukulaissanoja (cognates) sosiaaliseen kanssakäymiseen ja koulunkäyntiin liittyviä sanoja ja sisältöalueisiin liittyviä ilmaisuja
Taso 1 ENTERING	yksittäisiä väittämiä tai kysymyksiä pääajatus esiintyy sanoissa, lyhyissä lausekkeissa tai fraaseissa	yksinkertaisia kielioppirakenteita (esim. käskyjä, Wh-kysymyksiä, toteamuksia) yleistä, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja koulunkäyntiin liittyvää kieltä	yleisiä, sisältöön liittyviä sanoja jokapäiväiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä opetuksen seuraamiseen liittyviä sanoja ja ilmaisuja

* diskurssi = kielitieteessä termi, joka viittaa keskusteluun tai kaikenlaiseen ajatusten esittämiseen joko kielellisessä muodossa, myös kirjallisesti

PUHUMINEN JA KIRJOITTAMINEN

	Diskurssi*ulottuvuus	Virkeulottuvuus	Sana/Lausekeulottuvuus
	Kielellinen monimuotoisuus	Kielen muodot ja käytänteet	Sanaston käyttö
Taso 6 REACHING kielitaito, jossa kaikki aikaisempien tasojen kuvaukset ovat läsnä
Taso 5 BRIDGING	useampia, monimuotoisia virkkeitä ajatusten järjestelmällinen, yhtenäinen ja johdonmukainen esittäminen	monenlaisia viestintätarkoitukseen soveltuvia kielioppirakenteita laajasti erilaisia, tietyille sisältöalueille tyypillisiä virkerakenteita	teknistä ja abstraktia sisältöalueen kieltä, myös tiedonalakohtaisia kollokaatioita merkitykseltään tarkkaa sanastoa ja ilmaisuja kaikilta eri sisältöalueilta
Taso 4 EXPANDING	lyhyitä sekä laajempia virkkeitä ja joitain yhdyslauseita ajatusten järjestelmällinen esittäminen, merkkejä johdonmukaisuudesta	monia erilaisia kielioppirakenteita virkerakenteet tyypillisiä tietyille sisältöalueille	erityistä ja jonkin verran teknistä sisältöalueen kieltä ilmaisuvoimaista sanastoa ja merkityksellisiä ilmauksia eri sisältöalueilta käyttäen kollokaatioita jaidiomeita
Taso 3 DEVELOPING	lyhyitä ja laajempia virkkeitä, merkkejä monimuotoisuudesta yhden ajatuksen laajempi ilmaisu tai alkavaa useamman, toisiinsa liittyvän ajatuksen ilmaisua	toistuvia kielioppirakenteita, satunnaista vaihtelua virkerakenteet tyypillisiä erilaisille sisältöalueille	erityistä sisältöalueen kieltä sisältäen sukulaissanoja(cognates) ja ilmauksia monimerkityksellisiä sanoja ja ilmauksia eri sisältöalueilta
Taso 2 EMERGING	lausekkeita tai lyhyitä virkkeitä alkavaa ajatusten esittämistä	kaavamaisia kielioppirakenteita toistuvia lauseke- ja virkerakenteita kaikilla sisältöalueilla	yleisiä sisältöalueen sanoja ja ilmauksia sosiaaliseen kanssakäymiseen ja koulunkäyntiin liittyviä sanoja sekä sisältöalueisiin liittyviä ilmaisuja
Taso 1 ENTERING	sanoja, lausekkeita tai kielellisiä yksiköitä (chunks) ajatusten esittäminen yksittäisten sanojen avulla	lauseketason kielioppirakenteita lausekerakenteita, jotka ovat yleisiä sosiaalisessa kanssakäymisessä ja opetustilanteissa	yleisiä, sisältöön liittyviä sanoja jokapäiväiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen ja opetuksen seuraamiseen liittyviä sekä joitain sisältöön liittyviä sanoja

* diskurssi = kielitieteessä termi, joka viittaa keskusteluun tai kaikenlaiseen ajatusten esittämiseen joko kielellisessä muodossa, myös kirjallisesti

Ainekohtaiset kielelliset tavoitteet ovat johdettavissa WIDAn taksonomiasta. Oppiaineiden keskeiset kielelliset tavoitteet ja kohdekielen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa.

Lyhytaikaisesti Suomessa asuvien oppilaat, joilla ei ole tarvittavaa suomen ja englannin kielitaitoa, ohjataan valmistavaan opetuksen piiriin.