Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen

Turun normaalikoulun tavoitteet hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ovat seuraavat:

Oppimisessa lapsen yksilöllisyys otetaan huomioon. Yhteisöllisyys ja yhteistyö antavat perustan kaikelle toiminnalle niin oppitunneilla kuin muussa koulun toiminnassa. Jokainen oppilas voi tuntea koulun omaksi oppimispaikakseen, ja monikulttuurisessa koulussa kulttuurien välistä myönteistä vuorovaikutusta edistetään niin oppitunneilla kuin muussa koulutyössä.

Oppilaat tulevat toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja selviytyvät rakentavasti konfliktitilanteista myös omatoimisesti. He osaavat toimia turvallisesti verkossa ja verkkoyhteisöissä. He myös osaavat kantaa vastuuta omasta oppimisestaan, välineistään ja koulunkäynnistään ja saavat siihen ohjausta.

Opettajat seuraavat aktiivisesti oppilaan oppimista ja hyvinvointia, ja kouluympäristö, oppimisympäristöt, oppituntijärjestelyt ja työtavat edistävät oppimisen iloa ja oppilaan hyvinvointia. Oppilaat vaikuttavat oman koulunkäyntinsä ja oppimisensa sekä oppimisympäristöjen suunnitteluun demokratian periaatteiden mukaisesti.

Yhteistyö kotien kanssa on säännöllistä, rakentavaa ja myönteistä ja perustuu oppilaan vahvuuksille. Yhteistyö muiden viranomaisten ja ympäröivän yhteisön sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa oppilaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi on aktiivista.

Toimintatavat:

Turvaharjoituksia järjestetään säännöllisesti oppilaille ja henkilöstölle. Henkilöstö saa koulutusta ensiaputaitojen ylläpitämisessä sekä alkusammutuksessa. Myös oppilaita ohjataan ja kannustetaan tarkkailemaan kouluympäristön turvallisuutta ja ennakoimaan mahdollisia vaaratilanteita, esimerkiksi kartoittamalla turvallista koulumatkaa. Koulussa järjestetään myös turvallisuus- ja hyvinvointiteemaisia tapahtumia tai oppitunteja, joiden suunnittelemiseen ja valmistelemiseen oppilaat osallistuvat. Myös vanhempia ohjataan turvallisen koulumatkan toteuttamisessa. Turvallisuuskävelyjä järjestetään yhdessä alueen toimijoiden ja viranomaisten kanssa.

Koulu tekee säännöllistä yhteistyötä poliisin, pelastusviranomaisten ja terveysviranomaisten kanssa. Yhteistyössä hyödynnetään kouluterveyskyselyitä sekä muita oppilaiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä selvityksiä sekä havaintoja ja käytännön kokemuksia.

Nettiturvallisuutta sekä terveydelle turvallista tietotekniikan käyttöä käsitellään oppitunneilla. Koulussa on suunnitelma kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn.

Oppilas osallistuu oman oppimisensa suunnitteluun oppimiskokonaisuuksien alussa kaikissa oppiaineissa. Koulussa on mm. toimiva oppilaskunta ja tukioppilastoimintaa, joissa toimiessaan oppilaat saavat kokemuksia demokraattisesta päätöksenteosta ja vaikuttamisen kanavista. KOR-kokouksissa on oppilaskunnan valitsema oppilasjäsen mukana, kun käsitellään kaikkien oppilaiden hyvinvoinnin kannalta merkittäviä asioita. Koulun ilmapiiriä seurataan säännöllisin kyselyin oppilaille ja henkilöstölle.

Oppilasta ohjataan liikkumaan niin oppitunneilla toiminnallisten oppimismenetelmien tuella kuin muulloinkin koulupäivän aikana. Yhteistyötä tehdään liikuntaa ja vapaa-ajan toimintaa järjestävien järjestöjen ja viranomaisten kanssa mm. välituntitoiminnasta ja oppilaiden terveyttä ylläpitävästä taukoliikunnasta. Koulussa voi olla monenlaista kerhotoimintaa, ja oppilaita ohjataan terveyttä ja hyvinvointia edistävien harrastusten piiriin esimerkiksi harrastemessuja järjestämällä.

Opetuksen järjestämisen tapoja

Joustava perusopetus

Joustavan perusopetuksen luokan tavoite on ehkäistä syrjäytymistä, parantaa koulumotivaatiota, vähentää poissaoloja, vahvistaa oppilaan vähäistä tai puuttuvaa tulevaisuusorientaatiota sekä vähentää keskeyttämisen riskiä ja parantaa perusopetuksen päättötodistuksen saamisen mahdollisuuksia.

Turun normaalikoulussa voidaan perustaa joustavan perusopetuksen luokka, mikäli sille soveltuvia tehostetun tuen oppilaita on riittävä määrä. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa. Opetus järjestetään JOPO-opettajan johdolla pienemmässä ryhmässä, jonka koko on korkeintaan 10 oppilasta, ja/tai tavallisena luokkaopetuksena oppilaan vahvuusalueista ja omista tavoitteista riippuen.

Jopo-opetuksen oppimisympäristöihin kiinnitetään erityistä huolta (leirikoulut, digitaaliset oppimisympäristöt ja tutustumiskäynnit sekä työpaikkaoppiminen. Oppilaat valitaan ryhmään valintamenettelyllä, joka on tarkemmin kuvattu Joustavan perusopetuksen käsikirjassa (ks. linkki alla). Hakuun sisältyvät mm. oppilashuoltohenkilöstön keskustelut, huoltajien ja oppilaiden haastattelut ja hakuasiakirjojen täyttäminen sekä oppilaan että huoltajan osalta.

Joustavan perusopetuksen ryhmään hakeutuminen on oppilaalta ja hänen huoltajiltaan harkittu päätös. Ajatus joustavaan perusopetukseen hakeutumisesta voi tulla myös oppilaalta itseltään. Päätöksen JOPO-luokalle siirtämisestä tekee rehtori oppilashuoltohenkilöstön ja opettajien suosituksesta. Oppilasvalinnan tuloksista ilmoitetaan kirjallisesti kotiosoitteeksi ilmoitettuun osoitteeseen.

Joustavassa perusopetuksessa oppilas opiskelee yleisopetuksen oppimäärän mukaan, mutta hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Tämän suunnitelman mukaisesti oppilas opiskelee omassa aikataulussaan ja omin tavoittein.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Koulu voi antaa väliaikaisesti etäopetusta. Koulu tekee yhteistyötä sairaalakoulun kanssa sekä hyödyntää etäopetusmahdollisuutta pitkäaikaisesta sairaudesta toipuvien oppilaiden kotiopetuksessa. Opetuksen tavoite on, että toipuva oppilas pystyy palaamaan kouluun omaan ryhmäänsä, vaikka hän olisi välillä pitkään poissa. Opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi oppilaalle käyttöön annettavaa tablettilaitetta. Oppilaan opettajat laativat yhteistyössä opintosuunnitelman, ja oppilaalle määritellään yhteysopettaja, jonka huolehtii suunnitelman päivittämisestä ja seuraamisesta sekä oppilaan ja huoltajan perehdyttämisestä etäopetuksessa käytettävien välineiden ja ohjelmien käyttämiseen.

Etäopetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa.

Opetus erityisissä tilanteissa

Turun normaalikoulu tekee yhteistyötä sairaalakoulun kanssa. Opetusta voidaan antaa myös kotiin etäopetuksena, jos oppilaan pitkäaikainen sairaus estää koulunkäynnin. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan omat tavoitteet. Oppilaalle määrätään koulusta vastuuopettaja, joka vastaa yhteydenpidosta sairaalakoulun ja oman koulun välillä. Oppilaan tilannetta seurataan säännöllisten verkostopalaverien avulla. Kouluun palaavalle oppilaalle tehdään uusi suunnitelma hänen vointinsa mukaisesti. Tavalliseen koulunkäyntiin palaaminen on tavoitteena kaikissa tapauksissa, jotta oppilas ei jää syrjään koulu- ja luokkayhteisön tarjoamasta viiteryhmästä ja sosiaalisesta tuesta.

Yhdysluokkaopetus

Turun normaalikoulussa voidaan tarvittaessa järjestää yhdysluokkaopetusta.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Oppilas voi siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaan, mikäli oppilashuollon henkilöstö, huoltaja ja opettajat yhteistyössä niin sopivat. Oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, jonka toteutumista määrätään seuraamaan yhteysopettaja. Opinto-ohjelma laaditaan oppilaan aikaisempien opintojen pohjalta ja seuraa yleisopetuksen opetussuunnitelmaa, ellei oppilaalle jo aiemmin ole laadittu HOJKSia. Oppilas voi opiskella tämän opiskeluohjelman mukaisesti koko yläkouluaikansa tai siirtyä siihen kesken yläkoulun.

Vuosiluokkiin sitomattomassa opiskelussa oppilas voi suorittaa osan opiskelustaan itsenäisesti, osan erityisopettajan tai muun opettajan johdolla pienemmässä ryhmässä ja/tai tavallisena luokkaopetuksena. Opinnot arvioivat aineen opetusta antaneet opettajat yhteistyössä. Itsenäisen opiskelun suoritukset ottaa vastaan ja arvioi erityisopettaja tai aineopettaja. Oppilaan opiskelupaikka itsenäisen opiskelun aikana sovitaan yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön, erityisopettajan /aineopettajan sekä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Oppilaan oppimisen edistymistä seurataan säännöllisissä keskusteluissa, joihin osallistuvat oppilaan opettajat, oppilas sekä huoltaja. Arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin luokkamuotoisen oppimisen arvioinnissa.

Koulussa voidaan toteuttaa myös muuta vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua.

Turun normaalikoulussa pidetään avointa ja yhteisöllisyyttä korostavaa oppimisympäristöä tärkeänä. Kaikessa toiminnassa pyritään eri-ikäisten lasten, nuorten ja aikuisten väliseen luontevaan ja välittävään käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen.

Nämä järjestyssäännöt koskevat Turun normaalikoulun perusopetuksen luokkia 1-9 ja Turun kansainvälisen koulun luokilla 1-9. Näitä sääntöjä sovelletaan myös koulun retkillä, leirikouluissa ja koulun muissa tilaisuuksissa.

Järjestyssäännöt ja niihin liittyvät Minä norssilainen -säännöt käydään vuosittain läpi kaikkien oppilaiden kanssa. Järjestyssäännöt ja Minä norssilainen -säännöt tarkistetaan vuosittain ja tarkistamiseen osallistuvat opettajat ja oppilaat. Myös huoltajille annetaan mahdollisuus osallistua järjestyssääntöjen tarkistamiseen.

Koska normaalikoulu on myös opettajaksi opiskelevien harjoittelukoulu, huomioimme kaikessa toiminnassa opetusharjoittelijan työtään harjoittelevana opettajana. Käyttäytymis- ja toimintaohjeissa opetusharjoittelija rinnastetaan opettajaan.

Koulun alue määritellään erillisellä kartalla (Liite). Kouluaika on 8.15–16.00.

Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet

Oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan. Oppilaita kohdellaan tasavertaisesti riippumatta heidän sukupuolestaan, kotikielestään tai kulttuuristaan, uskonnostaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan.

Oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen kaikkina työpäivinä, suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja täsmällisesti sekä käyttäytyä asiallisesti. Ylimääräisiin poissaoloihin anotaan lupa, eivätkä ne saa aiheuttaa opinnoissa viivästymistä tai laiminlyöntejä.

Hyvä käytös

Koulussa käyttäydytään hyvien tapojen mukaisesti. Vuorovaikutus on toista arvostavaa niin koulun fyysisessä kuin virtuaalisessa ympäristössä.

Hyvään käytökseen kuuluu myös tarkoituksenmukainen ja kouluympäristöön sopiva pukeutuminen.

Oppitunnit ja luokkatyöskentely

Oppitunnilla työskennellään opettajan ohjauksessa. Koulupäivä alkaa lyhyellä päivänavauksella. oppitunnilla pidetään yllä opiskelumyönteistä ilmapiiriä. Oppitunnit alkavat työjärjestyksen mukaisesti. Tunneille tullaan ajoissa ja niillä käyttäydytään asiallisesti siten, että kaikilla on työrauha.

Välitunnit

Oppilaat viettävät välitunnin heille osoitetulla alueella. Koulun piha on valvottu alue. Koulualueelta ei saa poistua koulupäivän aikana.

Koulun alueella lumipallojen heittäminen on kieletty.

Koulumatkat

Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä. Pyörät laitetaan niille varatuille paikoille koulun pihalla. Koulun pihalle ei voi pysäköidä mopoja tai mopoautoja.

Jos oppitunti on koulualueen ulkopuolella, noudatetaan opettajan antamia ohjeita kulkemisesta.

Ruokailu

Ruokailu tapahtuu opettajan valvonnassa. Erityisruokavalioista tehdään vuosittain kirjallinen ilmoitus keittiölle. Jokainen huolehtii siitä, että ruokailutila jää siistiksi seuraavia ruokailijoita varten. Jokainen vie omat ruokailuvälineensä palautuslinjalle ja lajittelee jätteet niille varattuihin astioihin. Oppilaat osallistuvat vuorollaan kouluruokalan siistimiseen.

Kirjasto

Koulun kirjasto on varattu tiedon hakuun, opiskeluun ja lehtien lukemiseen. Kirjastossa otetaan huomioon toisten opiskelurauha.

Koulun juhlat ja tapahtumat

Koulun juhlat ovat osa koulutyötä. Koulun juhlissa noudatetaan tilaisuuden luonteeseen sopivia käytöstapoja.

Koulun laitteet, tilat ja välineet

Koulun laitteita ja välineita käytetään ohjeiden mukaisesti. Oppilaan käyttöön luovutettuja opiskeluvälineitä käytetään ja säilytetään huolellisesti. iPadien käytöstä on oma ohjeistuksensa (kts. liite).

Tilat pidetään siisteinä ja omat jäljet korjataan. Koulussa toimitaan materiaaleja säästäen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Turvallisuus

Koulussa toimitaan niin, että kenenkään turvallisuus ja oikeus rauhalliseen työntekoon ei vaarannu. Jokainen on velvollinen ilmoittamaan turvallisuutta vaarantavista asioista koulun henkilökunnalle välittömästi.

Päihteet ja vaaralliset esineet

Kouluun ei saa tuoda vaarallisia esineitä tai aineita. Koulussa ei voi esiintyä päihteiden vaikutuksen alaisena. Tupakoinnista on säädetty tupakkalaissa.

Kurinpito ja ojentaminen

Kurinpidosta ja ojentamisesta on erillinen ohjeistus.

Suunnitelma kasvatuskeskustelujen, jälki-istuntojen ja muiden seuraamusten toteuttamisesta Turun normaalikoulussa.

Ongelmatilanteet käsitellään mahdollisimman nopeasti asianosaisten kanssa.

1. KASVATUSKESKUSTELU on aina ensisijainen ojentamiskeino. Sillä tarkoitetaan kouluajan ulkopuolella järjestettävää tilannetta, johon osallistuvat oppilas, seuraamuksen määrännyt opettaja tai rehtori, huoltaja halutessaan sekä mahdollisesti muut asiaan liittyvä aikuiset. Kasvatuskeskustelun kesto on enintään kaksi tuntia. Kasvatuskeskustelu järjestetään mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen, ja sitä kirjataan pääkohdat, ratkaisu / sopimus käytöksen tai toiminnan muutoksesta Wilmaan oppilaan Tuki-välilehdelle. Keskustelun aikana tai mahdollisimman pian sen jälkeen otetaan yhteyttä huoltajiin joko soittamalla, tekstiviestillä tai Wilma-viestillä. Huoltajalle on varattava mahdollisuus osallistua keskusteluun. Kasvatuskeskustelun määränneellä on velvoite seurata kasvatuskeskustelussa sovittujen asioiden toteutumista. Jos sopimusta ei pidetä, järjestetään uusi keskustelu. Jos oppilaan toiminta ei muutu vielä tämänkään jälkeen, seurauksena on jälki-istunto. Kasvatuskeskustelu perustuu Perusopetuslain 35a §:ään.

Kasvatuskeskusteluissa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita:

jatkuva myöhästely
luvaton poissaolo oppitunneilta
työrauhan häiritseminen
koulutehtävien laiminlyönti
epäasiallinen kielenkäyttö tai käyttäytyminen
tupakointi (ensimmäinen kerta)
ilkivaltainen toiminta
vilpillinen toiminta
kiellettyjen esineiden tai aineiden tuominen kouluun
koulun alueelta poistuminen
lumipallojen heittäminen (ensimmäinen kerta)
kiusaaminen

2. JÄLKI-ISTUNTO on kurinpitoseuraamus, jonka kesto voi olla enintään kaksi tuntia. Jälki-istunto kohdistuu yksilöityyn tekoon, ja se istutaan kouluajan ulkopuolella. Sen määrää tapahtuman havainnut opettaja tai rehtori. Tiedot jälki-istunnosta kirjataan Wilmaan Tuki-lehden kurinpitoon. Huoltajalle ja oppilaalle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen jälki-istuntoa. Istunnon määrännyt opettaja tiedottaa istunnosta huoltajalle puhelimitse, tekstiviestillä tai Wilma-viestillä. Jälki-istunnon tulee sisältää kasvatuksellinen osuus, esimerkiksi keskustelua tai kasvatusta tukevien tehtävien tekemistä. Rangaistuksen määränneelle on seurantavelvoite. Jälki-istunto ja kirjallinen varoitus perustuvat Perusopetuslain 36§:ään.

Jos samasta asiasta joudutaan määräämään useita jälki-istuntoja, HARKITAAN REHTORIN KIRJALLISEN VAROITUKSEN antamista. Tätä ennen on oppilaan toimintaa käsitelty MAR-kokouksessa (moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä) yhdessä huoltajan kanssa. Kirjallisen varoituksen antamisesta annetaan kirjallinen päätös.

Jälki-istuntoja ja kirjallisia varoituksia voidaan antaa esimerkiksi seuraavista asioista:

kasvatuskeskusteluissa käsiteltyjen asioiden toistaminen (seurauksena jälki-istunto)
jälki-istunnoissa käsiteltyjen asioiden toistaminen (seurauksena kirjallinen varoitus)
väkivallan (sekä fyysinen että henkinen) käyttäminen tai sillä uhkailu
opettajan tai muun koulussa työskentelevän fyysisen koskemattomuuden rikkominen
kiusaaminen

Jossa oppilasta vastaan on vireillä syyte tuomioistuimessa, se estää aloittamasta tai jatkamasta koulun rangaistusmenettelyjä. Jos syyte on vapauttava oppilaalle, häntä voidaan rangaista koulussa, kun teko ei ollut rikos mutta koulussa rangaistava. (Perusopetuslaki 36c§)

3. OPPILAS VOIDAAN POISTAA TUNNILTA TAI KOULUN TILAISUUDESTA, jos hänen toimintansa häiritsee tai estää muiden oppilaiden opiskelua tai turvallisuutta eikä huomautuksista tai muista ryhmän hallintakeinoista ole ollut apua. Tunnilta poistaminen merkitään Wilman tuntimerkintöihin huoltajalle tiedoksi. Poistamisen jälkeen opettajan tulee keskustella oppilaan kanssa poistamisen syistä. Oppilas poistetaan valvottuun tilaan. Mikäli oppilas ei noudata suullista määräystä poistua, vastarintaa tekevä oppilas voidaan poistaa käyttäen sellaisia välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolusteltavina oppilaan ikä, tilanteen vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Voimakeinoihin turvautumisesta annetaan kirjallinen selvitys johtavalle rehtorille. Tunnilta poistaminen perustuu perusopetuslain 36b§:ään.

4. OPPILAAN OSALLISTUMINEN OPETUKSEEN VOIDAAN EVÄTÄ enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan huoltajille ilmoitetaan puhelimitse tai tekstiviestillä, että oppilas on lähetetty kotiin. Huoltajan ja oppilaan kanssa järjestetään MAR-tapaaminen (moniammatillinen opppilahuoltoryhmä) mahdollisimman pian. Opetuksen epäämisestä ilmoitetaan tarvittaessa kunnan sosiaaliviranomaiselle. Opetuksen epääminen loppupäiväksi perustuu Perusopetuslain 36§:ään.

5. OPPILAS VOIDAAN EROTTAA MÄÄRÄAJAKSI. Määräaikaisesta erottamisesta päättää KOR (koulukohtainen oppilashuoltoryhmä), jota on täydennetty perusasteen rehtorilla. Päätöksen perusteena on yksilöity teko. Oppilaan opetus erottamisen aikana järjestetään oppilaan itsenäisellä työskentelyllä, johon oppilas saa ohjeet opettajilta. Tämän tavoitteena on estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan luokanohjaajan ja muiden opettajien yhteistyönä opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma. Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen. (Perusopetuslaki 36a§)

6. VAHINGONKORVAUS JA SIIVOUSVELVOITE

Oppilaalla on velvollisuus vahingonkorvaamiseen ja likaamansa tai epäjärjestykseen saattamansa koulun omaisuuden puhdistamiseen ja järjestämiin (Perusopetuslaki 35 §). Vahingonkorvauksista ja siivousvelvoitteesta ja informoidaan vanhempia Wilma -viestin välityksellä ja sovitaan oppilaan ikään ja kehitystasoon, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin nähden kohtuullinen korvaus/ velvoite (Vahingonkorvauslaki 412/1974).

7. HÄIRITSEVÄN ESINEEN JA/TAI AINEEN POISOTTO-OIKEUS JA TARKISTAMISOIKEUS

Jos oppilaalla on kielletty tai vaarallinen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista, on opettajalla tai rehtorilla oikeus ottaa se pois, mikäli oppilas pyydettäessä anna esinettä tai ainetta pois (Perusopetuslaki 36d §). Häirintään käytetty esine tai aine tulee palauttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Mikäli on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, voidaan häirintään käytetty esine tai aine luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä. Asiasta informoidaan vanhempia.

Jos oppilas käyttää jatkuvasti koulun antamaa mobiililaitetta opettajan ohjeiden vastaisesti, häneltä voidaan evätä määräajaksi oikeus käyttää laitetta. Huoltajan pyynnöstä laitteen käyttöä kotona voidaan rajoittaa, jos käyttöön liittyy selviä ongelmia. Tällaisessa tapauksessa oppilaan ja huoltajan kanssa sovitaan korvaavista kotitehtävien tekemisen tavoista.

Jos on ilmeistä, että oppilaan hallussa on sellainen kielletty esine tai asia, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisten turvallisuutta ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita ettei hänen hallussaan niitä ole, on opettajalla tai rehtorilla on oikeus tarkistaa oppilaan mukana olevat tavarat, hänen hallinnassaan olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa. Asiasta informoidaan vanhempia Wilmaan tehtävällä tuntimerkinnällä.

Turun normaalikoulussa kaiken toiminnan perustana on toisen ihmisen kunnioittaminen ja hänen fyysisen ja psyykkisen koskemattomuutensa arvostaminen. Koulun säännöt (Minä norssilainen) avataan konkreettiselle tasolle ja selitetään oppilaille joka vuosi syyslukukauden alussa. Säännöt ovat oppilaiden nähtävänä luokissa. Vanhempia informoidaan säännöistä sekä kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemisestä vanhempainilloissa tai tiedotteilla.

Työrauhan puute lisää aggressiota ja mahdollistaa kiusaamisen oppituntitilanteissa. Siksi työrauhan opettelemiseen ja ylläpitämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, ja opetus ja oppimistilanteet ja -järjestelyt suunnitellaan sellaisiksi, että ne edistävät työrauhaa. Koti ja koulu tekevät myönteistä ja kannustavaa yhteistyötä työrauha-asioissa. Tarvittaessa luokka siirretään opettajien yhteispäätöksellä työrauhainterventio-ohjelmaan, jossa opetellaan tehostetusti yhteisöllistä työrauhan ylläpitämistä. Ohjelmaa seurataan luokanohjaajan ja oppilashuollon sekä vararehtorien johdolla. Yksittäinen oppilas voidaan siirtää parkkioppilaaksi, jossa hän ei määräaikana osallistu luokkaopetukseen vaan opettelee työrauhan ylläpitämistä tehostetusti. Opettajalla ja oppilailla on yhteisvastuu työrauhan ylläpitämisestä. Myös opetusharjoittelijat opastetaan työrauhan ylläpitämisen periaatteisiin ja keinoihin. Näillä keinoilla lisätään oppilaiden motivaatiota opiskeluun ja vähennetään oppilaiden alttiutta ja mahdollisuuksia suunnata oppituntitoimintaansa kiusaamiseen tai aggressiiviseen käyttäytymiseen. Häiritsevää oppilasta tuetaan tarvittaessa myös oppilashuollon keinoin.

Oppilaiden taitoa kuunnella ja sietää erilaisia mielipiteitä, katsomuksia ja arvostuksia kehitetään oppitunneilla. Oppitunneilla käytetään työtapoja, jotka mahdollistavat yhteistoiminnan harjoittelemisen. Oppilaiden taitoa ratkaista riitoja rauhanomaisesti tuetaan mallintamalla sovittelua, rauhanomaista ongelmanratkaisukeskustelua ja neuvottelua sekä antamalla vaihtoehtoja aggressiiviselle käyttäytymiselle. Kaikilla luokilla pidetään oppitunteja, joilla käsitellään kiusaamista ryhmäilmiönä, kiusaamisen ehkäisemistä ja omien rajojen tunnistamista. Erityisesti koulunkäynnin nivelvaiheissa oppilaille järjestetään ryhmäytymispäiviä, joiden aikana he tutustuvat ja harjoittelevat toimimaan toistensa kanssa. Oppilaita ohjataan ratkaisemaan riitoja itse, ja heitä kannustetaan hakemaan aikuisia avuksi, jos konflikti ei ratkea omin voimin. Aikuisten läsnäolo välitunneilla on näkyvää ja aktiivista, ja myös oppilashuoltohenkilöstö osallistuu valvontoihin mahdollisuuksien mukaan. Myös tukioppilaat toimivat välitunneilla. Opettajien valmiuksia kohdata vaativia sosiaalisia tilanteita vahvistetaan koulutuksissa ja opettajien yhteistyöllä. Koulussa on ohje kasvatuskeskustelusta ja kurinpidosta. Oppilaan hyvinvointitaitojen opetussuunnitelmaa ryhdytään kehittämään.

Oppilaiden halua ylläpitää oppimisympäristö rauhallisena, yhteistyöhakuisena ja väkivallattomana kehitetään osallistamalla oppilaat oppimisen suunnitteluun, ympäristön siisteydestä huolehtimiseen ja riitojen ratkaisemiseen oppilassovittelussa ja päätöksentekoon. Kun oppilas saa kokemuksen siitä, että hänen mielipiteitään arvostetaan ja kuunnellaan ja niillä on vaikutusta, hän kehittyy yhteisvastuullisuuteen ja pitää koulua omanaan. Tämä vähentää kouluympäristöön kohdistuvia aggressionpurkauksia ja ilkivaltaa. Oppilaat ovat mukana esimerkiksi kouluruoan, sisä- ja pihaympäristön sekä välituntitoiminnan suunnittelussa sekä pihaympäristö ja kouluruokalan siisteyden ylläpitämisessä.

Opettajat ja opetusharjoittelijat saavat koulutusta kiusaamisen selvittämiseen. Selvitys aloitetaan keskustelemalla kiusatun kanssa, ja sen jälkeen keskustellaan kiusaajan / kiusaajien kanssa. Sovittelukeskustelut käydään tämän jälkeen. Kiusaamisen selvittämiseen ja sovitteluun osallistuvat tarvittaessa myös kuraattori ja vararehtorit. Kiusaaminen ja selvittelyt kirjataan ja sovittelukeskusteluista tehdään merkintä Wilmaan myös huoltajan nähtäväksi. Kiusaamistilanteet ratkotaan pääsääntöisesti keskustelemalla, mutta kiusaaja ja kiusattu voidaan myös siirtää eri luokille, jos tilanne ei ratkea sovittelulla. Kiusaamisesta voidaan antaa jälki-istuntoa, ja tarvittaessa rikosasiaa käsitellään yhdessä koulupoliisin kanssa. Myös vanhempia voidaan kutsua keskusteluihin. Kasvatuskeskusteluista, jälki-istunnoista ja poliisikeskusteluista sekä huoltajatapaamisista tehdään Wilmaan merkinnät.

Väkivaltatilanteista seuraa aina jälki-istuntoa, jonka tavoitteena on ohjata väkivaltaa käyttänyttä oppilasta ymmärtämään, miksi väkivaltaa ei voi hyväksyä. Jälki-istunnon aikana keskustellaan esimerkiksi seuraavista asioista:

Miten ja milloin tapahtumat alkoivat?
Ketkä kaikki olivat alusta alkaen mukana?
Mitkä tapahtumat edelsivät väkivaltaa (tappelua)?
Mikä oli sinun osuutesi tapahtumissa?
Jos käyt vaihe vaiheelta läpi tapahtumia, missä vaiheessa olisit voinut keskeyttää tapahtumien kehittymisen väkivallaksi? Missä vaiheessa olisit voinut perääntyä? Mikä oli se kohta missä löit / potkit / tartuit kiinni? Mikä toiminta sitä edelsi?
Miksi et perääntynyt? Miksi käytit väkivaltaa? Mikä asia vastapuolen toiminnassa sai sinut toimimaan väkivaltaisesti? Mitä ajattelit silloin?
Ketkä muut henkilöt vaikuttivat toimintaasi? Miksi?
Mitä arvelit saavuttavasi väkivallan käytöllä?
Miksi vastapuoli käytti väkivaltaa? Mikä omassa toiminnassasi sai hänet toimimaan väkivaltaisesti? Mitä arvelet hänen halunneen saavuttaa väkivallan käytöllä?
Mitä muita tapoja ratkaista kiistatilanne olisi ollut käytössäsi? Entä mitä muita ratkaisutapoja olisi ollut vastapuolen käytössä? Tulivatko ne mieleesi? Miksi hylkäsit ne?
Millaiset välinne olivat väkivallan käytön jälkeen? Miten arvelet välienne kehittyvän jatkossa? Miten ne saisi myönteisiksi tai neutraaleiksi?
Mitä seurauksia olisi ollut muiden ratkaisukeinojen kuin väkivallan käytöstä?
Miten aiot toimia, jos vastaisuudessa tulee samanlainen tilanne eteen? Miksi?
Miten väkivaltaa voi mielestäsi ehkäistä koulussa?
Mitä laki sanoo väkivallan käytöstä? Mitä laki sanoo itsepuolustuksesta? Entä korvausvelvollisuudesta?
Mikä on rohkeaa käytöstä?
Millainen on ihannemiehesi /ihannenaisesi? – oman sukupuolen mukaan. Kuuluuko siihen väkivaltainen käytös?
Millainen on ihanneminäsi? Kuuluuko siihen väkivallan käyttö?
Mitä toiset odottavat sinulta? Odotetaanko sinulta väkivallan käyttöä? Miksi? Haluatko täyttää odotukset?
Mitä fyysisiä seurauksia uhrille voi tulla?
Mitä psyykkisiä seurauksia uhrille voi tulla?
Miten kouluyhteisön muut jäsenet suhtautuvat näkemäänsä väkivaltaan? Miksi?

Opettajaan tai muuhun koulun henkilökuntaan kohdistunut väkivalta käsitellään poliisin kanssa, samoin yli 15-vuotiaan (rikosoikeudellisesti vastuullisen) oppilaan käyttämä väkivalta. Myös toistuvat alle 15-vuotiaan aiheuttamat väkivaltatilanteet käsitellään poliisin kanssa. Tarvittaessa tehdään lastensuojelu- tai rikosilmoitus. Huoltajan kanssa neuvotellaan, ja oppilas ohjataan tarvittaessa ulkopuolisen tuen hakemiseen aggression hallitsemiseksi. Poliisin rooli on luonteeltaan kasvattavaa, ja poliisiyhteistyön tavoitteena on ehkäistä väkivallan toistumista etsimällä oppilaan kanssa laillisen käyttäytymisen rajoja.

Sanalliseen aggressioon ja vihapuheeseen, esimerkiksi haistatteluun tai rasistiseen nimittelyyn, reagoidaan viipymättä. Oppilaan kanssa keskustellaan. Keskustelussa selvitellään myös tilanteiden taustoja, jotta mahdollinen aggressionilmaukseen johtanut kiusaaminen saataisiin selville. Oppilasta ohjataan empatiaan ja suvaitsevaisuuteen, ja anteeksipyyntö- ja sopimismahdollisuus järjestetään.

Koulumatkalla tapahtuvasta kiusaamisesta ja väkivallasta informoidaan asianomaisten koteja. Oppilaiden kanssa myös keskustellaan, etenkin jos koulumatkakiusaaminen tai -väkivalta vaikeuttavat opiskelua tai sosiaalisia suhteita koulupäivän aikana. Koulun kurinpitokeinoja ei voida soveltaa kouluajan ulkopuolisiin tapahtumiin. Myös nettikiusaamista voidaan käsitellä, jos oppilaiden suhteet koulussa ja opiskelurauha kärsivät. Käsittelystä informoidaan koteja. Tarvittaessa ohjataan rikosilmoituksen tekemiseen.

Koulun ulkoa tulevaan väkivaltaan on varauduttu erillisellä turvallisuusohjeella. Oppilaiden kanssa harjoitellaan luokkiin suojautumista säännöllisesti. Koulussa toimivat turvallisuus- ja kriisityöryhmä, joiden tehtävänä on antaa ohjeita ulkoa tulevan väkivallan tilanteista selviytymiseen sekä tilanteen aikana että sen jälkeen. Koulussa käsitellään terrorismiin ja väkivaltaiseen ekstremismiin liittyviä kysymyksiä osana oppitunteja. Opettajia koulutetaan väkivaltaisen ekstremismin tunnistamiseen.