Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

Perusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaa koulutusjatkumoa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustan muodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin.

Perusopetuksen tehtävää voidaan tarkastella sen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisen tehtävän, kulttuuritehtävän sekä tulevaisuustehtävän näkökulmasta. Perusopetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetään huoli.

Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkoittaa oppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Se rakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen.

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa sosiaalista pääomaa.koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistäsekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa jokainen voi itse olla toimijana.

Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista.Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti. Työtä tehdäänmahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti.

Turun normaalikoulun perustehtävä on kasvattaa ja kouluttaa yhdessä kotien kanssa hyvän yleissivistyksen ja itsetunnon omaavia, omat vahvuutensa tunnistavia, itsenäisesti elämässä pärjääviä, muiden kanssa yhteistoimintaan pystyviä, eettisesti ja ympäristöystävällisesti toimivia nuoria. Opetus ja oppiminen monikulttuurisessa ympäristössä ja koulussa kasvattavat oppilaista tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä, joilla on hyvät valmiudet osallistua aktiivisesti tulevaisuuden rakentamiseen.

Laaja-alainen osaaminen

Turun normaalikoulun perusopetuksessa laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta, joka ylittää oppiainerajat ja on oppilaalle tärkeä osaamisen alue oman elämän hallinnassa. Osaaminen tarkoittaa kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla koulussa ja koulun ulkopuolella.

Turun normaalikoulun omia painotusalueita laaja-alaisessa osaamisessa ovat yhteistyötaidot monikulttuurisessa oppimisympäristössä, oppilaiden omien kykyjen ja vahvuuksien edistäminen, nyky-yhteiskunnan edellyttämät osaamisen ja osallistumisen sekä elämän hallinnan taidot. Opetuksessa pidetään tärkeänä kieli- ja kulttuuriosaamista, mikä tarkoittaa esimerkiksi eri kielten käyttämistä opiskeluun ja oppilaiden kulttuurien huomioon ottamista koulun juhlissa ja myös oppitunneilla mahdollisuuksien mukaan.

Oppilaat osallistuvat säännöllisesti oman opiskelunsa suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin opiskeltavien oppiaineiden yhteydessä. Lisäksi oppilaat osallistuvat yhteisen koulutyön, koulun tilaisuuksien ja oppimisympäristön suunnitteluun. Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla.