Arvioinnin yleiset periaatteet
Arvioinnissa tulee noudattaa seuraavia periaatteita jokaisella vuosiluokalla.
Arviointi on yhdenvertaista
Arviointi perustuu kaikilla vuosiluokilla oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Vuosiluokkien 1–8 päätteeksi annetun lukuvuosiarvioinnin ja perusopetuksen päättöarvioinnin tulee perustua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennettyihin tavoitteisiin. Jokaisen oppilaan tulee saada tietää, mitä on tarkoitus oppia ja miten oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan. Päättöarvosanat muodostetaan valtakunnallisesti yhdenvertaisin perustein.
Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta
Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan opintojensa etenemistä. Tämä edellyttää vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välillä sekä palautteen antamista tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Arvioinnin toteuttamiseen liittyy oppilaiden osallisuuden mahdollistaminen, vahvuuksien tunnistaminen ja kannustaminen.
Arvioinnin toteuttaminen edellyttää yhteistyötä sekä koulussa että kotien kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on selkiyttää huoltajille arvioinnin periaatteita ja käytänteitä. Oppilaan ja huoltajan tulee saada riittävästi tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä (Perusopetusasetus 10 § 1 mom.). Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tieto arvioinnin perusteista ja siitä, miten niitä on sovellettu oppilaan arviointiin (Perusopetusasetus 13 § 2 mom.).
Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista
Arviointikäytänteet on suunniteltava johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi ja varmistettava arviointiperiaatteiden yhtenäisyys koulussa. Arviointia toteutetaan sekä lukuvuoden aikana, että sen päättyessä. Arvioinnin tulee kohdistua vain siihen, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi. Opettaja toteuttaa arvioinnin näyttöihin perustuen.
Oppilaiden suorituksia ei verrata toisiinsa. Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Arvioinnin avulla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Arviointi toimii myös tärkeänä välineenä oppilaan mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opettajien yhteistyö kouluyhteisössä on välttämätöntä arvioinnin johdonmukaisuuden toteutumiseksi.
Arviointi on monipuolista
Oppilaiden oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. (Perusopetuslaki 22 § 1 mom.). Monipuolinen arviointi perustuu eri menetelmin kerättyihin näyttöihin. Opettaja valitsee arviointimenetelmät arvioinnin tehtävien ja oppiaineen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan eri tavoin ja tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin keinoin. Arviointimenetelmien valinnassa on otettava huomioon, että vain yhden arviointimenetelmän avulla ei voida arvioida kaikkia oppiaineille asetettuja tavoitteita.
Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin
Oppimisen, osaamisen ja työskentelyn arvioinnin tulee perustua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin oppiaineiden tavoitteisiin. Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin.
Oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, oppiaineiden tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu eri vuosiluokkien päätteeksi annettavaan arviointiin ja päättöarviointiin. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät eri arvosanoihin vaadittavan osaamisen tason.
Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän yhteisiin tavoitteisiin edellä mainittuja arviointikriteerejä käyttäen.
Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin. Osaamisen tason määrittelyssä ei käytetä edellä mainittuja arviointikriteerejä. Oppimäärä yksilöllistetään vasta, kun oppilas ei tuetustikaan näytä saavuttavan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa.
Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa toiminta-alueittain määriteltyihin tavoitteisiin.
Jos oppilas on opiskellut oppimissuunnitelmassa määriteltyjen oppiaineen erityisten painoalueiden mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteereitä käyttäen.
Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset
Arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Oppimisen tuen tarpeet sekä muut osaamisen osoittamista vaikeuttavat syyt tulee ottaa arviointikäytänteissä huomioon siten, että oppilaalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.
Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä sekä arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä.
Turun normaalikoulu
Koulussa käytetään arvioinnin pohjana oppilaan ja opettajan välisiä yhteisiä säännöllisiä arviointikeskusteluja, joista annetaan tietoa myös huoltajille mm. kehityskeskusteluissa. Arvioinnilla pyritään auttamaan oppilaita ohjaamaan omaa oppimistaan ja asettamaan itselleen tavoitteita myös prosessin aikana. Luokkahuonevuorovaikutus sisältää runsaasti jatkuvaa kannustavaa palautetta. Oppilas saa perusteltua palautetta kokeista ja kirjallisista ja suullisista töistä esimerkiksi kokeenpalautustunneilla. Opettajat käytät luokka-asteittain ja oppiaineittain jatkuvia keskusteluja arvioinnin perusteista ja kriteereistä sekä yhteisistä arviointikohdista.
Osaamista arvioidaan pieninä kokonaisuuksina suhteessa oppimistavoitteisiin. Koulussa huolehditaan siitä, että oppilaat tietävät oppimistavoitteet kurssin / oppimisjakson alussa ja asettavat itselleen omat tavoitteensa. Koulussa kehitetään oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitoja. Jos oppilasta lukuvuoden aikana samassa oppiaineessa opettaa useampi opettaja, arviointi tapahtuu heidän yhteistyönään.
Oppilas voi näyttää osaamisensa opintojen aikana monenlaisilla tavoilla, ja arviointitavan valinnassa huomioidaan oppilaan kehittyvä suomen kielen taito, kun oppilaan äidinkieli on muu kuin opetuskieli. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus täydentää suoritustaan esimerkiksi suullisesti tai sanakirjaa apuna käyttäen.
Arvioinnin kohteina ovat tavoitteiden mukainen edistyminen, josta oppilas saa jatkuvaa palautetta. Käyttäytymiselle ja työskentelylle on omat tavoitteet ja arviointiperusteet. Arvioinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan sellaisia tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia, johon myös huoltajilla on pääsy. Koulussa pidetään tärkeänä, että oppilaat saavat ohjausta itsearviointitaitojen kehittämisessä. He saavat kokemusta oppimisen, oppimisprosessin ja kouluviihtyvyyden arvioinnista.
Koulussa huolehditaan siitä, että myös huoltajat tietävät, mihin arviointi perustuu ja mitkä ovat arvioinnin tavoitteet ja kriteerit.
Kaikilla luokilla väliarviointina käytetään huoltajan, oppilaan ja luokanopettajan / luokanohjaajan tai oppilaanohjaajan välistä kehityskeskustelua. Kehityskeskustelussa kootaan arviointikeskustelujen tulokset ja asetetaan tavoitteita tulevaan opiskeluun ja arvioidaan oppilaan senhetkisiä taitoja ja työskentelyä kaikissa oppiaineissa sekä käyttäytymistä. Opettajat pitävät arviointikeskustelun oppilaan kanssa noin puolivälissä vuoden oppimäärän opiskelua. Niissä oppiaineissa, joissa on vain 1 vvt, arviointikeskustelu pidetään opettajan harkinnan mukaan.