Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia osallistua opetukseen tai suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Opetuksen järjestäjän varmistamat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt antavat perustan tuen tarkoituksenmukaiselle toteuttamiselle osana kaikkea esi- ja perusopetuksen toimintaa. Ensisijaisesti tarjotaan ryhmäkohtaisia tukimuotoja, kuten yleistä tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta sekä erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä. Tuki annetaan oppilaalle inklusiivisten periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti omassa opetusryhmässä.

Oppilaalla on oikeus myös oppilaskohtaisiin tukitoimiin, jos osallistuminen säännöllisesti tarjottuihin ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ei riitä tukemaan häntä opinnoissaan, tai jos hänellä on edelleen vaikeuksia osallistua opetukseen. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä voidaan samanaikaisesti tukea sekä ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla että oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Oppilaan tuen toteuttaminen suunnitellaan niin, että ryhmäkohtaisten tukimuotojen ja oppilaskohtaisten tukitoimien vaikutus koulupäivän pituuteen on perusopetuslain ja -asetuksen mukainen, eikä aiheuta oppilaalle tarpeetonta kuormitusta.

Opetuksen järjestäjä tekee suunnitelmaan perustuvan hallintopäätöksen oppilaalle tarjottavasta oppilaskohtaisesta tuesta. Tuen toteutumista seurataan ja arvioidaan, ja tuen tarpeen muuttuessa tehdään uusi hallintopäätös.

Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai oppilaskohtaisilla tukitoimilla ei voi poiketa perusopetuksen oppimäärästä eikä paikallisen opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. Oppilaalla on aina oikeus saada opetusta sen mukaan, mitä vuosiviikkotuntien määrästä säädetään.

Jos perusopetuksen oppimäärästä tai sisällöistä on tarpeen poiketa tietyn oppiaineen osalta oppilaan heikon suoriutumisen vuoksi, se on mahdollista ainoastaan silloin, kun oppilas on jo saanut muiden tukimuotojen ja -toimien lisäksi kyseisessä oppiaineessa oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa.

Oppilaan oppimäärän rajaaminen tulee kysymykseen vasta silloin, kun oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta välttävää arvosanaa (5). Oppimäärän rajaamisen tarpeesta tehdään luotettava arviointi opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Arviointiin tulee sisältyä dokumentaatio siitä, millä tavalla perusopetuksen oppimäärän tavoitteista ja sisällöistä poikkeamisen tarve on todettu. Arvioinnin tukena voidaan käyttää eri asiantuntijoiden lausuntoja. Asiasta tehdään tukea koskeva hallintopäätös, joka on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä mahdolliset muut tiedot ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Perusopetuslain lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoituksena on edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvien ongelmien syntymistä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen sekä hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä ylläpitävää toimintaa kouluyhteisössä. Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä toteutettava ja koko kouluyhteisöä tukeva yhteisöllinen opiskeluhuolto on keskeinen koulunkäynnin ja osallistumisen tukemisen muoto, jolla vaikutetaan koko yhteisön toimintakulttuuriin. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi opiskeluhuoltopalvelut ja monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto tukevat oppilaiden yksilöllisiä oppimisen, hyvinvoinnin ja terveyden tarpeita sekä sosiaalisten ja psyykkisten valmiuksien kehittymistä. Mikäli koulun työntekijä arvioi oppilaan tarvitsevan muuta kuin perusopetuslain mukaista oppimisen ja koulunkäynnin tukea, tulee hänen toimia sen mukaan, mitä säädetään velvollisuudesta opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisesta oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Opiskeluhuollosta määrätään tarkemmin luvussa Opiskeluhuolto

Turun normaalikoulu

Oppilaan oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki edellyttää toteutuakseen suunnitelmallista, johdonmukaista ja tavoitteellista johtamista. Normaalikoulun johtava rehtori on vastuussa koulun budjetista ja opetuksen resursoinnista. Johtava rehtori yhdessä asterehtorin kanssa vastaa koulun toimintakulttuurin kehittämisestä. Perusopetuksen rehtori vastaa perusopetuksen lukuvuosisuunnitelman laatimisesta, opetusryhmien muodostamisesta, tuen kohdentamisesta ryhmille ja oppilaskohtaista tukea tarvitseville. Hän myös määrittelee yhdessä koulun henkilöstön kanssa yhteistyön rakenteet ja seuraa niiden toteutumista.

Oppilaalle, jonka äidinkieli on muu kuin opetuskieli, voidaan tarjota omakielistä opetusta (OMO). Omakielinen opetus on perusopetuksen oppiaineiden opetusta oppilaan omaa äidinkieltä hyödyntäen. OMO-opetuksen tavoitteena on edistää tasavertaisia oppimisvalmiuksia ja mahdollistaa kannustavan opiskeluympäristön luominen monikieliselle oppilaalle. OMO-opetusta suunnitellaan, toteutetaan ja oppimista arvioidaan oppilasta opettavien opettajien yhteistyönä.

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt koskevat kaikkea perusopetuksen toimintaa. Ne ovat keskeinen osa koulun toimintakulttuuria, joka antaa edellytykset kaikkien oppilaiden osallisuuteen, oppimiseen ja koulunkäynnin tukeen. Koulun toiminnassa ja opetusjärjestelyissä huomioidaan saavutettavuus ja esteettömyys. Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt luovat pohjan laadukkaalle perusopetukselle, ryhmäkohtaisille tukimuodoille ja oppilaskohtaisille tukitoimille. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt resursoidaan, suunnitellaan, toteutetaan ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan osana koulun toimintaa.

Opettajien keskinäinen yhteistyö, opettajien yhteistyö moniammatillisten ja monialaisten toimijoiden kanssa sekä yhteistyön mahdollistavat rakenteelliset ratkaisut ovat tärkeitä oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen tulee varata riittävästi aikaa.

Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan

• oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioon ottavaa opetuksen järjestämistä ja opetuksen eriyttämistä
• eri oppiaineiden ja tiedonalojen kieltä avaavaa kielitietoista opetusta
• opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa
• pedagogisia ratkaisuja, joilla tukea tarvitsevien oppilaiden lisäksi huomioidaan myös oppilaat, jotka etenevät opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain
• opettajan kykyä huomioida riittävästi opetusryhmän tarpeet ja vahvuudet
• oppilaiden kanssa työskentelevien koulunkäynninohjaajien ja muun henkilöstön hyödyntämistä oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt edellyttävät perusopetuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä.

Turun normaalikoulu

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt

Oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen tarkoituksena on tukea ja edistää oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä luoda pohja oppilaiden tarpeiden huomioimiselle. Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt näkyvät koulun toimintakulttuurissa sekä rakenteiden että pedagogisten ratkaisujen tasolla.

Oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä ovat mm. oppituntien selkeä struktuuri, joustavat ryhmittelyt, jakotunnit, oppituntien palkitus, eriyttäminen, yhteis- ja samanaikaisopettajuus, kielitietoinen opetus, oppilaiden vahvuuksien huomioiminen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä koulunkäynninohjaajien hyödyntäminen opetuksessa.

 Opetuksen eriyttäminen

Turun normaalikoulussa jokaisella oppilaalla on mahdollisuus oppia ja kehittyä omista lähtökohdistaan käsin. Opetuksen suunnittelun ja toteutuksen keskiössä on oppilaiden yksilöllisten tarpeiden ja oppimisen edellytysten huomioiminen. Tavoitteena on edistää jokaisen oppilaan hyvinvointia ja oppimista sekä varmistaa, että mahdollisimman moni oppilas saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet ja kykenee osoittamaan osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Eriyttäminen on suunnitelmallinen ja kokonaisvaltainen pedagoginen lähestymistapa, jonka avulla tuetaan oppilaiden yksilöllisiä vahvuuksia, motivaatiota, tarpeita ja potentiaalia. Se toteutetaan ensisijaisesti oppilaan omassa opetusryhmässä osana ryhmäkohtaisia tukimuotoja. Eriyttämisen tavoitteena on ennaltaehkäistä oppimisen haasteita ja vahvistaa oppilaan kokemusta pätevyydestä, autonomiasta ja yhteenkuuluvuudesta.

Opetus eriytetään muun muassa:

• tavoitteiden ja sisältöjen osalta
• työskentelytapojen ja -muotojen kautta
• oppimateriaalien, tehtävien määrän ja vaativuustason suhteen
• arvioinnin ja palautteen avulla

Eriyttämisen käytännön keinoja ovat esimerkiksi joustavat ryhmittelyt, eriytetyt tehtävät, valinnan mahdollisuudet, visuaaliset tukimateriaalit sekä oppimisen ja itsesäätelyn tuki. Tarvittaessa oppilas voi edetä myös nopeammin tai syventyä laajempiin kokonaisuuksiin.

Ryhmäkohtaisten tukimuotojen lisäksi opetusta voidaan eriyttää oppilaskohtaisten tukitoimien avulla silloin, kun oppilaan tuen tarpeet sitä edellyttävät. Nämä tukitoimet suunnitellaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin kanssa. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen ja mahdollisuuden kehittyä omien vahvuuksiensa, kykyjensä, tietojensa ja taitojensa mukaisesti.

Onnistunut eriyttäminen edellyttää opettajilta vahvaa oppilaantuntemusta, yhteistyötä ja pedagogista joustavuutta. Kodin ja koulun välinen vuorovaikutus sekä koulun sisäinen ja ulkoinen moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisessä roolissa oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttamisessa. 

Kielitietoinen opetus

 Kielitietoisessa koulussa toteutetaan kielellisesti vastuullista pedagogiikkaa. Kielitietoisuus on Turun normaalikoulussa kaikilla luokilla toteutuva periaate, jolloin opetuksessa huomioidaan jatkuvasti oppilaan monet opiskelukielet, oppilaan omat kielet ja koulun ja opetuksen tapa käyttää kieltä. Kielitietoisessa koulussa kannustetaan monikielisyyteen, kielen ja sen rakenteiden pohtimiseen sekä kielen moninaiseen käyttöön.

Opiskelu kielitietoisessa koulussa vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä, ja se tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan niin perinteisissä kuin monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.

Opetusryhmien muodostaminen

Turun normaalikoulun alakoulu on kolmisarjainen ja alakoulussa on kolme opintolinjaa: science, media ja taide sekä kaksikielinen opetus.  Näille opintolinjoille huoltaja hakee lapselleen koulupaikkaa. Kaksikieliselle opintolinjalle oppilaat valitaan testauksen kautta. Yläkoulu on viisisarjainen ja opintolinjoja on kaksi: science ja kaksikielinen linja.  Muut luokat yläkoulussa muodostetaan ottaen huomioon mm. oppilaiden tuen tarpeet ja kielivalinnat. Opetusryhmien muodostamisessa otetaan huomioon myös se, että normaalikoulun alakoulusta yläkouluun jatkavat ja muualta tulevat oppilaat sijoitetaan luokkiin tasaisesti.

Oppilaan siirrosta opintolinjalta toiselle voidaan tarvittaessa käydä keskustelua huoltajan kanssa pedagogisin perustein.

Tavoitekokonaisuuksittain opiskelu

Tavoitekokonaisuuksittain opiskelulla tarkoitetaan, että oppilas opiskelee hänelle laaditun suunnitelman ja hallintopäätöksen mukaisesti tavoitekokonaisuuksia vuosiluokittain määriteltyjen oppiaineiden oppimäärien sijaan. Tavoitekokonaisuuksittain opiskelu on eriyttämisen muoto, jossa oppilas etenee oppiaineiden sisältöjen ja tavoitteiden opiskelussa yksilöllisessä tahdissaan. Opiskelu ei ole sidottu muun opetusryhmän etenemisvauhtiin, vaan perustuu oppilaan henkilökohtaisiin tarpeisiin ja edellytyksiin. Oppilaalle laadittavassa suunnitelmassa muodostetaan opetussuunnitelman mukaisista vuosiluokkakohtaisista tavoitteista ja sisällöistä erilaajuisia tavoitekokonaisuuksia. Tavoitekokonaisuuksittain opiskeluun siirrytään pedagogisen harkinnan perusteella, ja se voi liittyä sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeisiin että nopeampaan etenemiseen opinnoissa. Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissa etenemistä voidaan hyödyntää myös silloin, kun oppilas siirtyy perusopetukseen opiskeltuaan ulkomailla tai perusopetukseen valmistavasta opetuksesta (Valmo). Tavoitekokonaisuuksittain opiskelu voidaan ottaa käyttöön myös lahjakkaiden oppilaiden opetuksessa harkinnanvaraisesti.

Opetuksen eriyttäminen mahdollistaa sen, että tavoitekokonaisuuksittain opiskeleva oppilas voi osallistua opetukseen yhdessä muun opetusryhmän kanssa. Oppilaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään opiskeltavat tavoitekokonaisuudet, niiden sisällöt, etenemisen periaatteet sekä arvioinnin toteutus. Tavoitekokonaisuudet laaditaan vuosiluokkajaksoittain (1–2, 3–6 ja 7–9) ja oppilas voi edetä joko oman vuosiluokkansa, sitä edeltävien tai seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Opiskelussa edetään kohti seuraavaa tavoitetta vasta, kun sisällöt ja tavoitteet on pääsääntöisesti suoritettu. Opetuksen järjestämisessä huomioidaan oppilaan yksilöllinen suunnitelma ja oppimisen tarpeet.

Opetusryhmän tarpeiden ja vahvuuksien huomioiminen

Opetuksessa otetaan huomioon kohderyhmän kiinnostus ja eri tasoisten oppilaiden tarpeet ja vahvuudet. Opetuksella pyritään turvaamaan kaikkien mahdollisuus oppimiseen ja hyvään kasvuun. Opettajat ottavat oppilasryhmän tarpeet ja edellytykset huomioon opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Opettaja valitsee oppimisympäristöt, työtavat, opetusvälineet ja –materiaalit opetusryhmän tarpeiden mukaan. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia toimia aktiivisina oppijoina omassa luokka- ja kouluyhteisössä.

Pedagogisia ratkaisuja suunnitellaan siten, että tukea tarvitsevien oppilaiden lisäksi huomioidaan myös oppilaat, jotka etenevät opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain.

Koulunkäynninohjaajan rooli

Koulunkäynninohjaajat tukevat oppilaan kasvua, kehitystä, oppimista ja koulunkäyntiä päivittäisissä tilanteissa.  Koulunkäynninohjaaja kasvattaa, opettaa ja ohjaa oppilaita yhteistyössä opettajan kanssa. Toiminta suunnitellaan yhdessä opettajan kanssa ennalta.

Ohjaajat toimivat oppilasryhmässä tai oppilaan henkilökohtaisena ohjaajana. Ohjaaja tulee tarvittaessa oppilaita myös oppituntien ulkopuolella esim. siirtymätilanteissa, ruokailussa ja välitunneilla. Opetustilanteissa pedagoginen vastuu on aina opettajalla.

Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tarkoitetaan kaikkia oppilaita koskevia ryhmäkohtaisia järjestelyjä. Näitä ovat opettajan antama yleinen tukiopetus, opettajan antama opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Opetuksen järjestäjän tulee varata ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamiseen lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa yhteensä vähintään 0,122 opetustuntia viikossa koulun oppilasta kohden.

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja tarjotaan suunnitelmallisesti koko lukuvuoden ajan osana koulun perustoimintaa oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden lisänä. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja voidaan tarjota erilaisin tarkoituksenmukaisin ryhmittelyin esimerkiksi samanaikais- ja yhteisopetuksena. Ryhmäkohtaiset tukimuodot mahdollistavat myös vertaisoppimisen.

Ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisessa opettajien tulee tehdä suunnitelmallista yhteistyötä. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja suunniteltaessa ja toteuttaessa voidaan hyödyntää esimerkiksi erityisopettajan konsultaatiota. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat ensisijaisia tukimuotoja ja kaikkien oppilaiden oikeus, eikä niistä tehdä oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaa suunnitelmaa tai tukea koskevaa päätöstä. Ryhmäkohtaiset tukimuodot toteutetaan ensisijaisesti joustavasti ryhmämuotoisesti. Ryhmän kokoa ei ole rajattu.

Opettajan antama yleinen tukiopetus

Yleinen tukiopetus vahvistaa opetuksen ja kasvatuksen tavoitteiden saavuttamista perusopetuksessa. Yleinen tukiopetus on opittaviin asioihin tutustumista etukäteen tai opitun vahvistamista ja kertaamista. Yleisellä tukiopetuksella pyritään ehkäisemään vaikeuksia ennakolta ja varmistamaan opittavien asioiden ymmärtäminen sekä opintojen eteneminen. Sillä voidaan vastata myös oppilaan poissaoloista johtuviin lyhytaikaisiin tuen tarpeisiin. 

Yleisen tukiopetuksen tavoitteet ja sisältö 

Yleisen tukiopetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta saavuttamaan oppimisen tavoitteet sekä edistymään opinnoissaan. Osana yleistä tukiopetusta oppilaalle opetetaan oppimaan oppimisen taitoja, oppimisstrategioita ja opiskelutapoja, jotka tukevat hänen oppimistaan. Yleinen tukiopetus voi kohdistua kaikkiin oppiaineisiin ja sillä voidaan tukea myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteita.  

Yleisen tukiopetuksen järjestäminen 

Yleistä tukiopetusta voidaan antaa oppituntien yhteydessä, erillisinä lisätunteina, pienemmässä ryhmässä tai henkilökohtaisena ohjauksena. Yleistä tukiopetusta annetaan oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy. Opetusta voidaan antaa myös oppituntien ulkopuolella huomioiden koulupäivien pituuden enimmäismäärät.  

Yleistä tukiopetusta antaa ensisijaisesti opetusryhmästä vastuussa oleva luokan- tai aineenopettaja. Yleistä tukiopetusta voi antaa myös muu opettaja. Samanaikais- ja yhteisopetusta voidaan käyttää yleisen tukiopetuksen toteuttamisessa. Opettajien yhteistyö yleisen tukiopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa on tärkeää.

Opettajan antama opetuskielen tukiopetus

Opetuskielen tukiopetus kohdistuu ensisijaisesti opetuskielen taidon ja eri tiedonalojen tekstitaitojen vahvistamiseen. Sitä annetaan oppilaille, joilla ei ole riittävää opetuskielen taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi. Opetuskielen tukiopetus on kielitietoista opetusta, joka tukee oppilaita eri oppiaineiden tekstien lukemisessa, niiden ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa sekä omassa tuottamisessa. Opetus kohdistuu oppiaineen kieleen ja sisältöön samaan aikaan.

Opetuskielen tukiopetuksen tavoitteet ja sisältö

Opetuskielen tukiopetuksen tavoitteena on oppilaiden opetuskielen taidon vahvistaminen, mikä tukee oppilaiden osallistumista opetukseen ja opinnoissa etenemistä. Opetuskielen tukiopetuksessa keskitytään kullekin oppiaineelle ominaisten tekstien yhteiseen tarkasteluun, tekstien tyypillisten piirteiden löytämiseen ja opiskelun edellyttämien tekstien ohjattuun tuottamiseen sekä oppiainekohtaisen sanavaraston vahvistamiseen.

Opetuskielen tukiopetuksen järjestäminen

Opetuskielen tukiopetus järjestetään pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti siten, että mahdollisimman moni oppilas voi hyötyä siitä. Sitä voidaan antaa oppilaiden työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana samanaikais- ja yhteisopetuksena tai pienemmässä ryhmässä, jolloin opetuskielen tukiopetusta tarvitsevat oppilaat voivat olla eri tilassa toisen opettajan kanssa. Opetusta voidaan antaa myös oppituntien ulkopuolella huomioiden koulupäivien pituuden enimmäismäärät.

Opetuskielen tukiopetusta antaa ensisijaisesti opetusryhmästä vastuussa oleva luokan- tai aineenopettaja. Opetuskielen tukiopetusta voi antaa myös muu opettaja. Opettajien yhteistyö opetuskielen tukiopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa on tärkeää.

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä järjestetään siten, että se tukee ja täydentää muuta opetusta ja mahdollistaa oppilaiden tarpeiden huomioimisen osana opetusryhmän opetusta. Se on ensisijaisesti ryhmäkohtainen tukimuoto, ja sitä ei kohdenneta yksittäisen oppilaan vaan tietyn oppilasryhmän tai koko opetusryhmän oppimisen tuen tarpeiden mukaisesti. Erityisopettajan antamaan opetukseen muun opetuksen yhteydessä voi liittyä myös erityisopettajan konsultaatiota, joka kohdentuu kyseisen luokan tai ryhmän kanssa toimiville opettajille ja muulle henkilöstölle.

Erityisopettajan antaman opetuksen järjestäminen muun opetuksen yhteydessä

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä voidaan järjestää samanaikais- ja yhteisopetuksena yhdessä opetusryhmää opettavan opettajan kanssa niin, että erityisopettaja työskentelee samassa luokkatilassa tai siirtyy pienemmän ryhmän kanssa toiseen tilaan. Opettajat jakavat opetustehtävät keskenään ja suunnittelevat opetuksen yhdessä, jolloin erityisopettaja voi tukea oppilaita muun opetuksen yhteydessä. Oppilasta opettavat opettajat arvioivat yhdessä oppilaan työskentelyä, oppimista, osaamista ja käyttäytymistä. Ryhmäkohtaiset tukimuodot järjestetään ja niitä muutetaan tarvittaessa oppilaiden tuen tarpeiden mukaisesti.

Turun normaalikoulu

Ryhmäkohtaiset tukimuodot ja niiden tavoitteet sekä järjestäminen

Tukimuotojen perustana toimivat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, jotka mahdollistavat laadukkaiden ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisen joko osana oppilaan koulupäivää tai sen ulkopuolella. Opettajille varataan yhteistyöaikaa ryhmäkohtaisten tukimuotojen arviointiin ja suunnitteluun säännöllisesti lukuvuoden aikana. Tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan osana oppilaan tuen arviointia.

Koulupäivän aikana ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteutuksesta ovat vastuussa ryhmää opettavat opettajat. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja toteutetaan tarkoituksenmukaisilla joustavilla ryhmittelyillä, samanaikaisopetuksella ja erityisopettajan antamalla opetuksella muun opetuksen yhteydessä. Näitä voidaan täydentää koulupäivän ulkopuolisella yleisellä tai opetuskielen tukiopetuksella, joiden toteuttamista suunnitellaan laajasti, myös luokka-asterajat ylittäen, jotta tuki kohdentuu sitä tarvitseville.

Ryhmätasoinen tukimuotojen suunnittelu ja toteuttaminen tulee olla säännöllistä, pitkin lukuvuotta tapahtuvaa ryhmää opettavien opettajien yhteistyötä. Suunnittelua ohjaavat oppilaiden vahvuudet, tuen tarpeet sekä toteutuneiden tukimuotojen vaikuttavuuden arviointi. Arviointi perustuu tuen aikaisen kehityksen seurantaan, jonka perusteella tulee tehdä tarvittavia muutoksia tuen sisällössä, voimakkuudessa tai kestossa, jos ryhmän tilanne sitä vaatii.

Ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittävyyden arvioinnissa korostuu:

• oppimistulokset
• oppimisen kartoitusten ja seulojen tulokset
• toteutunut tuki
• tuen kesto
• tuen vaikuttavuus ja vaikuttavuuden arvion perusteella tehdyt toimenpiteet
• oppilasryhmän kokonaistilanne

Tuen riittävyyden arvioinnissa tehdään yhteistyötä ryhmää opettavien opettajien, rehtorin ja tarvittaessa huoltajien ja opiskeluhuollon kanssa.

Koulutasoinen ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttaminen kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa. Lisäksi lukuvuosisuunnitelmassa täsmennetään toimintatavat, kirjaamisen käytännöt sekä yhteistyöpalavereiden rytmitys.

Opettajan antama yleinen tukiopetus

Yleinen tukiopetus on opetuksen monipuolinen tukimuoto, jonka tavoitteena on tukea oppilaan edistymistä ja oppimistavoitteiden saavuttamista. Tukiopetusta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä eri opettajien ja luokkien välillä. Vastuu sen järjestämisestä on ensisijaisesti luokan- tai aineenopettajalla, mutta myös esimerkiksi resurssi- tai erityisopettaja tai opetusharjoittelija voi osallistua tukiopetuksen antamiseen.

Tukiopetusta voidaan antaa oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella, esimerkiksi koulupäivän alussa tai lopussa. Opetuksen järjestämisessä huolehditaan siitä, että koulupäivistä ei muodostu oppilaalle liian kuormittavia. Tukiopetuksen toteutuksessa hyödynnetään joustavia ratkaisuja, kuten henkilökohtaista ohjausta oppitunnin aikana, pienryhmäopetusta, joustavaa ryhmittelyä tai lisäresurssien käyttöä opetuksessa.

Yleinen tukiopetus on esimerkiksi:

• eriyttävää opetusta
• perustaidon vahvistamista
• asioihin ennakoivasti tutustumista
• sanaston ja käsitteiden avaamista
• toistojen lisäämistä
• oppimis- ja muististrategioiden harjoittelua

Opettajan antama opetuskielen tukiopetus

Opetuskielen tukiopetusta voivat saada sekä suomea äidinkielenään että suomea toisena kielenä opiskelevat oppilaat. Opetuskielen tukiopetus on kielitietoista opetusta. Tämä tarkoittaa selkeitä ja helposti ymmärrettäviä opetusmateriaaleja, hyvin jäsenneltyä ja visuaalisesti tuettua oppimisympäristöä sekä monikanavaista ja toiminnallista opetusta. Sisältöä tuetaan visuaalisesti ja oppilaan kielivarantoa hyödynnetään.

Tukiopetus voidaan järjestää oppitunnin aikana siten, että opettaja ottaa tukea tarvitsevat oppilaat erilliseen ryhmään muiden työskennellessä itsenäisesti tai ryhmissä. Tukiopetuksessa voidaan käyttää selkokielisiä tai digitaalisia materiaaleja, jotka soveltuvat oppilaiden tarpeisiin.

Opetuskielen tukiopetus voi olla esimerkiksi:

• ennakoivaa ja visuaalista aiheen ja keskeisten käsitteiden avaamista oppitunnin alussa tai sen aikana
• opetustekstin keskeisen sisällön ja rakenteen tarkastelua lukustrategioita hyödyntäen
• selkotekstin rinnakkaiskäyttöä
• oppimaan oppimisen, ajattelutaitojen ja opiskelustrategioiden opettamista
• sisällön pilkkomista ja havainnollistamista kuvin, elein ja konkreettisin välinein
• muistiinpanojen ja vastausten kirjoittamisen mallintamista
• opetuskielen sanaston avaamista, luokittelua ja harjoittelua sekä puheessa että kirjoituksessa

Ainetta opettavien opettajien lisäksi opetuskielen tukiopetusta voi antaa myös muu opettaja, esimerkiksi resurssiopettaja. Myös opetusharjoittelija voi antaa opetuskielen tukiopetusta. Opetuskielen tukiopetuksen sisällöt, toteutustavat ja arviointi suunnitellaan ja sen vaikuttavuutta arvioidaan yhteistyössä opettavien opettajien kesken.

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä on koko opetusryhmää palveleva tukimuoto, jonka onnistunut toteutus edellyttää suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä. Opetuksen vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti opettajien kesken.

Opettajat voivat jakaa opetustehtäviä ja suunnitella opetusta yhdessä siten, että erityisopettaja tukee oppimista osana luokan tai ryhmän opetusta. Yhteistyössä seurataan ja arvioidaan oppilaiden työskentelyä, oppimista, osaamista sekä toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn taitoja. Ryhmittely on joustavaa ja perustuu ajankohtaisiin tarpeisiin – erityisopettajan tuki voidaan kohdentaa tietyksi jaksoksi sovitulle ryhmälle, jonka tilannetta arvioidaan säännöllisesti.

Erityisopettajien resurssi on kohdennettu niin, että kullakin erityisopettajalla on tietty luokka-aste. Tämä mahdollistaa joustavan ja tarkoituksenmukaisen suunnittelun opettajien ja koulunkäynninohjaajien kesken. Tämä mahdollistaa oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen sekä oppilasryhmässä toteutetun tuen vahvistamisen ja erilaisten ratkaisujen löytämisen oppilaiden edun mukaisen tuen joustavaan toteuttamisen. Tässä yhteydessä on luontevaa myös konsultoida erityisopettajaa.

Erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä on esimerkiksi:

• yksittäisen oppiaineen, opiskelutaitojen tai sosiaalisten taitojen opettamista
• oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksien ennaltaehkäisyä, tunnistamista ja tukemista
• opiskelu- ja muististrategioiden opettamista
• oppilaan oppimisedellytysten ja -valmiuksien vahvistamista
• interventioiden toteuttamista

Oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia viipymättä, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan hänen oppimistaan tai koulunkäyntiään ja hän tarvitsee säännöllisiä tukitoimia. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja perusopetuslain 31 §:n 1 momentin nojalla oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä voidaan samanaikaisesti tukea sekä ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla että oppilaskohtaisilla tukitoimilla.

Oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi käynnistyy, kun oppilasta opettavat opettajat toteavat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilas ja hänen huoltajansa voivat myös tuoda esiin havaintonsa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittävyydestä.

Myös silloin, jos oppilaskohtaisten tukitoimien tarve on niin ilmeinen, että oppilasta ei perusopetuksen alkaessa voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla, voidaan oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi aloittaa poikkeuksellisesti jo ennen perusopetuksen alkamista. Oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään tuen tarpeen arviointiin perustuva suunnitelma sekä hallintopäätös.

Oppilaskohtaiset tukitoimet perustuvat oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin ja niitä annetaan säännöllisesti ja pitkäkestoisesti. Oppilaskohtaiset tukitoimet järjestetään oppilaan etu huomioon ottaen ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa. Oppilaskohtaisten tukitoimien toteuttaminen edellyttää opettajien välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa konsultaatiota esimerkiksi erityisopettajan ja muun henkilöstön kanssa.

Perusopetuslain mukaiset oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, ryhmäkohtaiset tukimuodot ja oppilaskohtaiset tukitoimet kohdentuvat oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen, eivätkä korvaa sosiaali- ja terveyspalveluja.

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointi

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnissa tulee selvittää ja kuvata oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarve, opintojen etenemisen tilanne, käytössä olleet ryhmäkohtaiset tukimuodot sekä ne tukitoimet, jotka parhaiten tukevat oppilaan edun mukaisesti hänen oppimistaan. Opetuskielen oppimisen varhainen vaihe, poissaolot, motivaation puute tai puutteellinen opiskelutekniikka eivät voi lähtökohtaisesti olla peruste oppilaskohtaiselle tuen tarpeelle. Myös käyttäytymisellä reagoivien oppilaiden tukemiseksi käytetään ensisijaisesti ryhmäkohtaisia tukimuotoja. Oppilasta voidaan tukea myös oppilaskohtaisilla tukitoimilla, jos se on oppilaan edun mukaista. Osana arviointia selvitetään myös tarve oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle.    

Tuen tarpeen arvioinnin tekevät oppilaan opettajat. Jos oppilaan tuen tarpeen arviointi vaatii monialaista osaamista, osallistuvat tukitoimien tarpeen arviointiin tarvittaessa opettajien lisäksi opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset tai muut asiantuntijat. Oppilaan omat näkökulmat ja ajatukset tulee selvittää ja ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Oppilaan huoltajalle edustajalle on annettava mahdollisuus osallistua tuen tarpeen arviointiin.

Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö voi tukea oppilaskohtaisten tukitoimien arvioimista, mutta se ei ole edellytys hallintopäätöksen tekemiselle tai tuen toteuttamiselle, ellei oppilaan etu ja tuen tarve sitä edellytä. Oppilaskohtaisten tukitoimien arviointiin perustuva tukea koskeva hallintopäätös ei voi perustua pelkkään lääketieteelliseen arvioon, eivätkä opetuksen järjestäminen, opetus tai oppilaskohtaiset tukitoimet korvaa sellaisia palveluja, joista järjestämisvastuussa on joku muu kuin opetuksen järjestäjä.

Tuen tarpeen arvioinnissa on tilanteen vaatiessa mahdollista hyödyntää myös muuta kuin oman koulun erityisopettajan konsultaatiota. Esimerkiksi opetussuunnitelman oppimäärän sisällöistä tai tavoitteista poikkeaminen on oppilaan perusoikeuksiin puuttuva toimenpide, jolloin on suositeltavaa hyödyntää laajemmin monialaista yhteistyötä tai mahdollisia lausuntoja oppilaan edun mukaisesta toimintatavasta. Arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi myös niiden opetuksen järjestäjien konsultaatiota, joiden osalta opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt velvollisuudesta huolehtia opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukipalveluista sekä perusopetuslain mukaista sairaalaopetuksen konsultaatiopalvelua.

Oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnin pohjalta on laadittava oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelman laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa tai kanssa. Suunnitelman laatiminen on kuitenkin mahdollista myös niissä tilanteissa, joissa yhteistyölle on esimerkiksi huoltajasta johtuva este.

Suunnitelmasta on käytävä ilmi

• perustelut sekä mahdolliset muut tiedot ja selvitykset tukitoimien tarpeesta
• tuen tarpeen arviointiin perustuvien tukitoimien toteuttaminen ja seuranta
• oppimista tukevat pedagogiset ratkaisut
• opinnoissa eteneminen
• mahdollinen tarve perusopetuslain 20 h §:ssä tarkoitetusta oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle ja oppilaskohtaiset tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan oppimisen arviointi
• mahdollinen perusopetuslain 20 i §:n mukainen tarve opetuksen järjestämiseksi oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite
• toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan oppilaskohtaiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan oppimisen arviointi kullekin toiminta-alueelle.

Suunnitelman toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä on arvioitava aina, kun oppilaan tarpeet sitä edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa tai useammin, jos oppilaan tarpeet sitä edellyttävät.  Suunnitelma on salassa pidettävä asiakirja.

Tukea koskeva päätös

Opetuksen järjestäjän on tehtävä tukea koskeva hallintopäätös oppilaalle annettavista oppilaskohtaisista tukitoimista. Päätöksestä tulee käydä ilmi oppilaskohtaiset tukitoimet oppilaan tarpeen mukaisesti

• erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
• erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä
• erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa
• tulkitsemispalvelut
• avustajapalvelut
• apuvälineet

Lisäksi tukea koskeva päätös on tehtävä perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta. Perusopetuksen järjestämisestä oppilaalle vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella tehdään päätös perusopetuslain 20i §:n perusteella.  Hallintopäätös on tehtävä kaikissa edellä mainituissa tilanteissa oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnin ja sen perusteella laaditun tuen toteuttamista koskeva suunnitelman mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja hänen huoltajaansa.

Opetuksen järjestäjä voi tehdä myönteisen tai kielteisen päätöksen arviointiin perustuvan suunnitelman pohjalta. Mikäli päätös tarkoittaa oppilaan koulupaikan vaihtumista, siitä tehdään erillinen hallintopäätös. Tukea koskeva päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. Jos kunta ei järjestä oppilaskohtaisia tukitoimia tai perusopetusta oppilaalle vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella niistä tukea koskevan päätöksen tekee oppilaan asuinkunta.

Tukea koskevaan päätökseen ei kirjata kuvauksia tukitoimista tai niiden toteuttamisesta, jotka on kuvattu oppilaskohtaisessa tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa. Mikäli oppilaan tilanne ja tuen tarve muuttuvat oleellisesti, on tehtävä uusi tukea koskeva päätös. Oppilaan huoltajaa on kuultava tukea koskevaa päätöstä tehtäessä.

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan oppiminen, osaaminen, työskentely ja käyttäytyminen arvioidaan arviointia koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti, ellei oppilaalle ole tehty hallintopäätöstä perusopetuksen oppimäärän tavoitteista ja sisällöstä poikkeamisesta, tai jos oppilaalle on tehty hallintopäätös toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta.

Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä

Säännöllisellä erityisopettajan antamalla opetuksella osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä tarkoitetaan erityisopettajan kelpoisuuden omaavan opettajan antamaa opetusta. Sitä voidaan toteuttaa oppilaan omassa opetusryhmässä muun opetuksen yhteydessä tai siitä erillään. Säännöllisyydellä tarkoitetaan pitkäkestoista, esimerkiksi lukukauden tai – vuoden pituista jaksoa.

Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan yksilölliset tarpeet. Erityisopettajan antamaa opetusta osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä voidaan toteuttaa myös pienryhmässä oppilaan omasta opetusryhmästä erillään. Tällöin pienryhmällä tarkoitetaan ryhmää, jonka koko on paikallisesti opetuksen järjestäjän päätettävissä. Tarvittaessa erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä voidaan antaa myös yhdelle oppilaalle.

Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä tarkoittaa, että esimerkiksi yhden oppiaineen opetustunneista alle puolet on erityisopettajan antamaa opetusta joko muun opetuksen yhteydessä tai pienryhmässä. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavasta erityisopettajan antamasta opetuksesta osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä oppilaskohtaisena tukitoimena.

Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama yhden tai useamman oppiaineen opetus pienryhmässä

Oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama opetus yhdessä tai useammassa oppiaineessa tarkoittaa yhden tai useamman oppiaineen opetusta enemmän kuin puolet tai kokonaan pienryhmässä. Tällöin oppilaan katsotaan oppimisvalmiuksistaan tai oppimisen edellytyksistään johtuen hyötyvän erityisopettajan tai eritysluokanopettajan antamasta opetuksesta pienryhmässä yhden tai useamman oppiaineen opetuksessa. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavasta erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamasta yhden tai useamman oppiaineen opetuksesta enemmän kuin puolet tai kokonaan pienryhmässä oppilaskohtaisena tukitoimena.

Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama yhden tai useamman oppiaineen opetus pienryhmässä ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena ei ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle.

Yhden opettajan opettama opetusryhmät muodostetaan siten, että ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa yhden tai useamman oppiaineen opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa oppilaskohtaisena tukitoimena. Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti.  

Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa

Oppilaskohtaisena tukitoimena oppilaan opetuksen järjestäminen erityisluokassa tarkoittaa sitä, että oppilas saa erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa. Osa opetuksesta voidaan toteuttaa inklusiivisten periaatteiden mukaisesti yhteistyössä niin, että oppilaan osallistuminen muiden opetusryhmien opetukseen on mahdollista. Yhden opettajan opettamat opetusryhmät muodostetaan siten, että ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa. Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti.

Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavasta erityisluokanopettajan antamasta opetuksesta erityisluokassa.

Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena ei ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle. Erityisluokanopettajan opetusryhmässä erityisluokassa saa olla enintään kymmenen oppilasta, mutta enimmäiskoko voidaan ylittää tilapäisesti.

Tulkitsemispalvelut

Tulkitsemispalveluilla tarkoitetaan viittomakielellä tai muilla kommunikaatiomenetelmillä oppilaille annettavia tulkitsemispalveluita. Oikeus tulkitsemispalveluun on oppilailla, joilla on kuulovamma, näkövamma tai puhevamma, ja jotka tarvitsevat palvelua perusopetukseen osallistumiseksi. Tulkitsemispalvelut järjestetään oppilaan tarpeiden mukaan. 

Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavista tulkitsemispalveluista. Tulkitsemispalvelut ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena eivät ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle. Tulkitsemispalveluita ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena saava oppilas ei vaikuta opetusryhmän kokoon.

Oppilaskohtaiset avustajapalvelut

Oppilaskohtaisilla avustajapalveluilla tarkoitetaan opetukseen osallistumisen edellyttämiä avustajapalveluita tilanteissa, joissa muut osana koulun perustoimintaa järjestettävät oppimista tukevat opetusjärjestelyt ja mahdollinen ryhmäkohtainen koulunkäynninohjaaja eivät tue riittävästi oppilaan perusopetuksen oppimäärän ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Opetuksen järjestäjällä on mahdollisuus huolehtia avustajapalvelujen järjestämisestä henkilökohtaisen järjestämisen lisäksi myös luokkakohtaisten avustajapalvelujen avulla. Perusopetuslain 3 §:n ja 31 §:n säännökset edellyttävät kuitenkin, että oppilaan yksilölliset tarpeet selvitetään riittävällä tavalla siten, että opetus ja sen edellyttämät palvelut tulevat järjestetyiksi hänen edellytystensä mukaisesti.

Avustajapalveluiden käyttäminen ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena eivät ole riittävä peruste perusopetuksen oppimäärästä tai paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiselle. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä oppilaalle annettavista avustajapalveluista. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oikeus saada oppilaskohtaisia avustajapalveluita koskevasta asiasta hallintolaissa hallintopäätökselle asetetut vaatimukset täyttävä valituskelpoinen päätös.

Avustamispalveluita ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena saava oppilas ei vaikuta opetusryhmän kokoon.

Apuvälineet

Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen lisäksi oppilaskohtaisia tukitoimia tarvitsevalle oppilaalle turvataan myös opetukseen osallistumisen edellyttämät tarpeelliset apuvälineet, joiden avulla tuetaan oppilaan mahdollisuuksia saavuttaa perusopetuksen oppimäärä ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteet. Apuvälineet voidaan oppilaan tarpeiden mukaan järjestää hänen käyttöönsä ryhmä-, koulu- tai luokkakohtaisesti. Luonteeltaan oppimäärän suorittamiseen ja opetukseen osallistumiseen tarkoitetut ja siten opetusvälineisiin rinnastettavat apuvälineet voidaan tarvittaessa järjestää myös henkilökohtaisesti. Oppilaskohtaisena tukitoimena oppilaalle ei järjestetä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia koulussa ja muissa elämäntilanteissa tarvittavia apuvälineitä. Niihin oppilaalla on oikeus lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen mukaisesti.

Oppilaskohtaisten tukitoimien toteuttamisessa tulee tehdä opettajien ja muun henkilöstön välistä yhteistyötä, ja se voi edellyttää esimerkiksi erityisopettajan konsultaatiota. Tukitoimien suunnittelussa voidaan tarvittaessa hyödyntää myös muiden asiantuntijoiden konsultaatiota. Tästä päätetään opetuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Tukea koskeva arvio, suunnitelma ja hallintopäätös on tehtävä opetukseen osallistumisen edellyttämistä apuvälineistä.

Oppilaan apuvälineiden käyttö ainoana oppilaskohtaisena tukitoimena ei vaikuta opetusryhmän kokoon.

Turun normaakikoulu

Oppilaskohtaiset tukitoimet

Tukea koskevat päätös

Ennen oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnin käynnistämistä tarkistetaan, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt sekä ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat toteutuneet riittävässä määrin. Oppilaskohtaiseen tukeen ei siirrytä, jos oppilas ei ole saanut säännöllisesti ja pitkäkestoisesti ryhmäkohtaisia tukimuotoja siinä oppiaineessa, johon tuen tarve liittyy. Oppilas on oikeutettu oppilaskohtaisiin tukitoimiin viipymättä, kun edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukitoimet eivät riitä.

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointi käynnistyy, kun joku oppilaan opettajista, oppilas tai oppilaan huoltaja sitä esittää. Arvioinnin vastuuhenkilöinä ovat luokanopettaja/luokanohjaaja, erityisopettaja ja sitä ainetta opettava opettaja, jossa tuen tarve on huomattu.

Opettajat laativat tuen tarpeen pohjalta suunnitelman oppilaan tukitoimista yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tuen tarpeen arviointiin osallistuvat oppilas, oppilaan luokanopettaja/luokanvalvoja, tuettavan oppiaineen opettaja, erityisopettaja ja tarvittaessa muut tahot. Jos tuen tarpeen arvioinnissa tullaan kaikkien tahojen kanssa yhteisesti siihen tulokseen, että oppilaskohtaisille tukitoimille ei ole tarvetta, ei asiasta tarvitse tehdä oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaa suunnitelmaa eikä hallintopäätöstä.

Jos arvion tuloksena päädytään siihen, että oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan oppilaan opinnoissa etenemistä, laaditaan oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma viipymättä.

Suunnitelman laatimiseen osallistuvat arvioinnissa mukana olleiden tahojen lisäksi suunnitelmaa toteuttavat opettajat, huoltaja sekä tarpeen vaatiessa muut tahot (esim. rehtori, moniammatilliset verkostot). Hallintopäätöksen tekemistä varten suunnitelman laatija kuulee oppilasta ja huoltajaa kirjallisesti. Turun normaalikoulussa oppilaan asioista vastaava erityisopettaja koordinoi tuen kirjaamisen ja arvioinnin prosessia.

Oppilaskohtaista tukea koskeva arvio sekä suunnitelma toimitetaan koulun johtavalle rehtorille. Rehtorin tutustuttua asiakirjaan hän tekee oppilaskohtaisesta tuesta hallintopäätöksen. Tuen tarpeen arviointi tehdään uudelleen oppilaan tuen tarpeiden muuttuessa ja tarvittaessa tehdään uusi hallintopäätös.

Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä

Erityisopettajan antama opetus voidaan toteuttaa oppilaan omassa opetusryhmässä tai siitä erillään oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opetus voi tapahtua pienryhmässä tai yksilöllisesti. Erityisopettajan tuki on säännöllistä ja suunnitelmallista, esimerkiksi lukukauden tai lukuvuoden mittaista. Tuen tarvetta arvioidaan jakson jälkeen, ja tarvittaessa harkitaan siirtymistä oppilaskohtaisiin tukitoimiin, mikäli tuen tarve jatkuu ja edellyttää laajempaa pienryhmäopetusta.

Osittainen pienryhmäopetus tarkoittaa, että alle puolet oppilaan tietyn oppiaineen opetuksesta tapahtuu erityisopettajan antamana. Opetus järjestetään joustavin ratkaisuin yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien kesken. Ryhmien koko suunnitellaan tukitarpeet ja opetuksen tavoitteet huomioiden.

Oppilaan arvioinnista vastaa luokan- tai aineenopettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa.

Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama yhden tai useamman oppiaineen opetus pienryhmässä

Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama yhden tai useamman oppiaineen opetus pienryhmässä on pitkäkestoista, oppilaskohtaisesti suunniteltua ja eriytettyä opetusta. Oppilas opiskelee yli puolet kyseisen oppiaineen oppitunneista erityisluokanopettajan opettamassa pienryhmässä. Tavoitteena on turvata oppilaan opinnoissa eteneminen opetussuunnitelman tavoitteiden tai rajatun oppiaineen oppimäärän mukaisesti. Arvioinnin tekevät yhteistyössä oppiainetta opettavat opettajat. Arviointivastuu on erityisluokanopettajalla.

Pienryhmät muodostetaan pedagogisin perustein ja niiden kokoon vaikuttaa oppilaiden tuen tarpeet. Ryhmän kokoa tulee arvioida tapauskohtaisesti ja joustavasti.  Kyseinen tuen muoto vaatii oppilaskohtaisen arvion, suunnitelman ja hallintopäätöksen. Turun normaalikoulussa hallintopäätöksen tekee johtava rehtori perusopetuksen rehtorin esityksestä. Yhden opettajan opettamat opetusryhmät muodostetaan siten, että ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa yhden tai useamman oppiaineen opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa oppilaskohtaisena tukitoimena. Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti.

Arviointivastuu on erityisluokanopettajalla tai sellaisella aineenopettajalla, jolla on erityisopettajan kelpoisuus opetettavassa oppiaineessa.

Erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa

Turun normaalikoulussa ei tällä hetkellä järjestetä erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa. Tilanteessa, jossa oppilas tarvitsee opetusta erityisluokassa, haetaan opiskelupaikkaa Turun kaupungilta. Monialaisessa ryhmässä pohditaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa oppilaan koulunkäynnin onnistumisen kannalta tärkeät asiat ennen erityisluokkaopetukseen hakeutumista. Perusopetuksen rehtori kokoaa tarvittavat asiakirjat ja esittää oppilaan siirtämistä erityisluokkaopetukseen. Päätöksen erityisluokkapaikasta tekee Turun kaupungin hallintosäännön mukaiselle virkamiehelle.

Erityisluokan enimmäisryhmäkoot määritellään perusopetuslain 20 g § 3 ja 4 momentissa.

Tulkitsemispalvelut

Jos oppilaalla on kuulo-, näkö- tai puhevamma, saattaa hän tarvita tulkitsemispalvelua opetukseen osallistumiseksi. Tulkitsemispalvelujen tarve ja toteuttaminen kuvataan oppilaskohtaista tuen toteuttamista koskevassa arviossa ja suunnitelmassa yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan ja hoitavan / kuntouttavan tahon kanssa. Tulkitsemispalveluista tehtävää päätöstä varten tulee tehdä monialaista yhteistyötä ja toimittaa riittävät selvitykset palvelun tarpeesta.

Oppilaskohtaiset avustajapalvelut

Turun normaalikoulussa oppilaan avustajapalvelut voidaan järjestää myös ilman päätöstä oppilaskohtaisesta avustajapalvelusta. Tämä tarkoittaa, että oppilas voi saada esimerkiksi kohdennettua avustajapalvelua ryhmäkohtaisen koulunkäynninohjaajan toteuttamana.

Avustajapalveluiden tarve ja toteuttaminen kuvataan oppilaskohtaista tuen toteuttamista koskevassa arviossa ja suunnitelmassa yhteistyössä oppilaan, tämän huoltajan ja tarvittaessa hoitavan / kuntouttavan tahon kanssa. Avustajapalvelusta tehtävää päätöstä varten tarvitaan riittävät selvitykset palvelun tarpeesta.

Apuvälineet

Jos oppilaskohtaisia tukitoimia saava oppilas tarvitsee (muita kuin lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyviä) apuvälineitä, niiden tarve ja toteuttaminen kuvataan oppilaskohtaista tuen toteuttamista koskevassa arviossa ja suunnitelmassa yhteistyössä tämän huoltajan ja hoitavan / kuntouttavan tahon kanssa. Apuvälineistä tehtävää päätöstä varten tulee tehdä monialaista yhteistyötä ja toimittaa riittävät selvitykset palvelun tarpeesta.

Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisessa on kyse oppilaan perusoikeuksien rajaamisesta. Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista voidaan poiketa kolmella tavalla. Nämä ovat opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain, oppiaineen oppimäärän rajaaminen sekä tilapäinen vapauttaminen oppimäärän opiskelusta terveydellisistä syistä. Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain kuvataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 5.4.3.

Oppiaineen oppimäärän rajaaminen

Oppiaineen oppimäärän rajaaminen tehdään vasta silloin, jos oppilas ei ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta kykene suoriutumaan hyväksytysti (arvosana välttävä (5)) perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. Perusopetuksen oppimäärää ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita voidaan rajata vasta silloin, kun oppilas on saanut oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa kyseisessä oppiaineessa.  Perusopetuksen oppimäärän rajaaminen on viimesijainen keino. Opetuskielen oppimisen varhainen vaihe, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisellä reagointi eivät voi lähtökohtaisesti olla peruste oppimäärän rajaamiselle.

Oppiaineen oppimäärän rajaaminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän rajaaminen tehdään karsimalla oppilaskohtaisesti paikallisen opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.

Oppiaineen oppimäärän tai opetussuunnitelman tavoitteiden rajaaminen edellyttävät ajantasaista ja tuen tarpeen osalta päivitettyä perusopetuslain 20 d §:n mukaista arviointia, 20 e §:n mukaista suunnitelmaa ja 20 f §:n mukaista päätöstä. Koska opetussuunnitelman oppimäärän sisällöistä tai tavoitteista poikkeaminen on oppilaan perusoikeuksiin puuttuva toimenpide, on suositeltavaa hyödyntää monialaista yhteistyötä tai mahdollisia lausuntoja oppilaan edun mukaisesta toimintatavasta.

Opetuksen järjestäjän on tehtävä kirjallinen päätös perusopetuslain 20 h §:ssä säädetystä perusopetuksen oppimäärästä ja opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta. Päätös tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Huoltajalle tulee antaa tietoa oppimäärän rajaamisen vaikutuksista oppilaan jatko-opintokelpoisuuteen perusopetuksen jälkeen.

Mikäli oppilaan tilanteessa ja tuen tarpeessa tapahtuu oleellisia muutoksia, on tehtävä uusi tukea koskeva hallintopäätös. Hallintopäätöksen tekemisestä on säädetty hallintolaissa.

Jos oppilaan kohdalla poiketaan perusopetuksen oppimäärästä tai tavoitteista, rajaamista koskevan päätöksen perusteena olevaan perusopetuslain 20 e §:n mukaiseen oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan tulee sisällyttää oppilaskohtaiset tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan arvioinnin periaatteet. Suunnitelman laativat oppilasta opettavat opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaan osaaminen arvioidaan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden sekä luvussa 6 kuvattujen periaatteiden mukaisesti.  Jos oppilaan perusopetuksen oppimäärää tai tavoitteita on rajattu, osaaminen arvioidaan suhteessa oppilaalle määriteltyihin tavoitteisiin. Arviointi on sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Sanalliseen arvioon lisätään rajaamista ilmaiseva tähti (*). Sanallisessa arvioinnissa noudatetaan muilta osin summatiivisen arvioinnin linjauksia. Samoja periaatteita noudatetaan myös mahdollisessa väliarvioinnissa. Päättötodistukseen merkitään arvosana 5 *.

Suunnitelman toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä on arvioitava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelmaa tulee tarkistaa useammin, jos oppilaan tarpeet sitä edellyttävät.

Turun normaalikoulu

Oppiaineen oppimäärän rajaaminen

Oppiaineen oppimäärästä sekä opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamista koskevan hallintopäätöksen tukena hyödynnetään monialaista yhteistyötä ja mahdollisia asiantuntijoiden tekemiä lausuntoja. Hallintopäätöksen tekee johtava rehtori luokanopettajan/luokanohjaajan, ainetta opettavan opettajan, erityisopettajan/erityisluokanopettajan ja perusopetuksen rehtorin arvioinnin perusteella. Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa.

Suunnitelman toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä on arvioitava tarpeen mukaan tai tilanteen muuttuessa ja oppiaineen rajaamista koskien vähintään kerran lukuvuodessa. Tukitoimien riittävyyttä arvioi luokanopettaja/luokanohjaaja yhteistyössä erityisopettajan/luokanopettajan kanssa.

Rajaamisen tarve arvioidaan jokaisessa oppiaineessa erikseen eikä sitä voi tehdä ennakoivasti. Rajaamisen tarvetta arvioitaessa huomioidaan:

• oppilaan tukimerkinnät
• oppimistulokset
• oppimisen kartoitusten ja seulojen tulokset
• toteutunut tuki
• tuen kesto
• oppilaan mahdollisuudet osoittaa osaamistaan monipuolisesti
• tuen vaikuttavuus ja vaikuttavuuden arvion perusteella tehdyt toimenpiteet
• muut oppilaan kokonaistilanteeseen vaikuttavat tekijät

Rajaamisen tarvetta arvioidessa monialainen yhteistyö korostuu. Mahdollisia lausuntoja tulee hyödyntää osana arviointia.

Oppilaan vapauttaminen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä

Perusopetuksen oppimäärästä ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poiketaan myös silloin, kun oppilas vapautetaan tilapäisesti oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä. Tilapäisellä vapauttamisella oppiaineen oppimäärän suorittamisesta tarkoitetaan lyhytaikaista ja määräaikaista opetukseen osallistumattomuutta terveydellisistä syistä. Vapauttaminen voi koskea yksittäisen oppiaineen oppituntia viikoittain enintään neljän kuukauden ajan.  Opetussuunnitelman oppimäärän sisällöistä tai tavoitteista poikkeaminen on oppilaan oikeuksiin puuttuva toimenpide, ja sen vuoksi on suositeltavaa hyödyntää monialaista yhteistyötä tai mahdollisia lausuntoja oppilaan edun mukaisesta toimintatavasta. 

Oppilaan vapauttaminen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä edellyttää ajantasaista ja tuen tarpeen osalta päivitettyä perusopetuslain 20 d §:n mukaista arviointia, 20 e §:n mukaista suunnitelmaa ja 20 f §:n mukaista päätöstä. Arviointiin perustuvasta suunnitelmasta tulee käydä ilmi oppilaan opiskelema oppimäärä ja siitä tehtävät poikkeamiset, oppilaan vuosiluokan mukaisesta tuntimäärästä poikkeaminen, oppilaskohtaiset tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan oppimisen arviointi. Opetuksen järjestäjän on tehtävä hallintopäätös perusopetuslain 20 h §:ssä säädetyistä perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta. Päätös tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Mikäli oppilaan tilanteessa ja tuen tarpeessa tapahtuu oleellisia muutoksia, on tehtävä uusi hallintopäätös.

Jos tilapäinen vapauttaminen ei riitä oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin turvaamisen perusopetuksen oppimäärän suorittamisen edistämiseksi terveydellisistä syistä, sovelletaan perusopetuslain 20 i §:n mukaisesti järjestettävää opetusta opetuksen järjestämiseksi oppilaalle oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella.

Turun normaalikoulu

Oppilaan vapauttaminen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä

Perusopetuksen oppimäärästä ja paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poiketaan myös silloin, kun oppilas vapautetaan tilapäisesti oppiaineen oppimäärän suorittamisesta terveydellisistä syistä. Tilapäisellä vapauttamisella oppiaineen oppimäärän suorittamisesta tarkoitetaan lyhytaikaista ja määräaikaista opetukseen osallistumattomuutta terveydellisistä syistä. Vapauttaminen voi koskea yksittäisen oppiaineen oppituntia viikoittain enintään neljän kuukauden ajan.

Tilapäistä vapauttamista koskevaan arviointiin perustuvasta suunnitelmasta tulee käydä ilmi oppilaan opiskelema oppimäärä ja siitä tehtävät poikkeamiset, oppilaan vuosiluokan mukaisesta tuntimäärästä poikkeaminen, oppilaskohtaiset tavoitteet ja sisällöt, opinnoissa eteneminen sekä oppilaan oppimisen arviointi. Päätös tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Oppilaskohtaista tukea koskevasta arviosta ja suunnitelmasta ovat vastuussa oppilaan luokanopettaja/luokanohjaaja sekä vapautettavaa oppiainetta opettava opettaja.

Perusopetuksen järjestäminen oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite (astuu voimaan 1.8.2026)

Jos oppilaalle on tehty varhennettua oppivelvollisuutta koskeva päätös oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentin perusteella ja hänen tuen tarpeensa jatkuu perusopetuksessa, oppilaalle tehdään tukea koskeva päätös. Tukitoimet voivat sisältää oppilaskohtaisia tukitoimia tai poikkeamista perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista.  Päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta tulee olla tehty ennen perusopetukseen siirtymistä yhteistyössä sekä varhaiskasvatuksen että esi- ja perusopetuksen asiantuntijoiden kanssa. Näin lapsen oppimisen polku muodostaa lapsen edun mukaisen jatkumon. Jos oppilaalla ilmenee perusopetuksen aikana oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite, joka olisi johtanut varhennettuun oppivelvollisuuteen, hänen opetuksensa voidaan järjestää perusopetuslain mukaisten tukitoimien avulla.

Tukitoimien tarpeen arviointi on tehtävä silloin, kun oppilaalla on vamma, sairaus tai muu toimintakyvyn rajoite. Tällöin arvioidaan myös mahdollinen tarve opiskella toiminta-alueittain oppiainejakoisen opetussuunnitelman sijaan. Toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen siirrytään vasta, kun oppilas ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi eikä tukitoimista tai oppimäärien rajaamisesta huolimatta pysty opiskelemaan oppiaineittain.

Opetuksen järjestäjien rahoituksen perusteena olevat tuen tiedot tallennetaan valtakunnallisia opinto- ja tukirekistereitä koskevan lain nojalla Opetushallituksen kansalliseen opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitettyyn KOSKI-integraatiopalveluun. Tähän rekisteriin tulee myös viedä merkintä perusopetuslain 20 i §:n mukaisesta hallintopäätöksestä opetuksen järjestämisestä oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite ja lisäksi tieto siitä, järjestetäänkö oppilaan opetus toiminta-alueittain vai oppiaineittain.

Oppilaalle laaditaan perusopetuslain 20 e §:n mukainen oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma opintojen etenemiseksi. Suunnitelmassa kuvataan oppilaskohtaisesti määritellyt perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiset tai oppilaskohtaisesti määritellyt tavoitteet ja sisällöt, arvioinnin periaatteet sekä tukitoimien toteuttaminen ja seuranta. Suunnitelman laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Opetuksen järjestäjän on tehtävä kirjallinen hallintopäätös perusopetuslain 20 h §:ssä säädetystä tilapäisestä vapauttamisesta. Päätös tulee tehdä ilman aiheetonta viivytystä.

Jos oppilas on terveydellisistä syistä estynyt osallistumasta opetukseen, perusopetuksen oppimäärän tai sisältöjen rajaaminen ei ole välttämätöntä. Jos on tarpeen poiketa opetussuunnitelman sisällöistä ja tavoitteista lyhytaikaisesti, oppilaalla on oikeus siihen kyetessään osoittaa osaamistaan monipuolisesti, ja siihen tulee tarjota riittävästi tilaisuuksia. Oppilas voi osoittaa osaamistaan myös erityisessä tutkinnossa.

Oppilaan perusopetuksen oppimäärän rajaaminen on viimesijainen keino. Muina järjestelyinä voidaan käyttää esimerkiksi tavoitekokonaisuuksittain etenemistä. Oppilaalla, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite, on oikeus kaikkiin ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Tukitoimet järjestetään oppilaan edun mukaisesti ja ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa.  

Moniammatillista ja -alaista yhteistyötä tulisi hyödyntää aina, kun arvioidaan tarvetta järjestää opetusta oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Monialainen ja -ammatillinen yhteistyö tai lääketieteellisen lausunnon tai tarkan diagnoosin saaminen päätöksen liitteeksi ei ole edellytys päätöksen tekemiselle tai tuen toteuttamiselle, elleivät oppilaan etu ja tuen tarve sitä edellytä.  

Tuen toteuttamista koskeva suunnitelma, suunnitelman toteutuminen käytännössä ja tukitoimien riittävyys on arvioitava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelmaa tulee tarkistaa useammin, jos oppilaan tarpeet sitä edellyttävät.

Ennen hallintopäätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa. Mikäli oppilaan tilanteessa ja tuen tarpeessa tapahtuu oleellisia muutoksia, on tehtävä uusi tukea koskeva hallintopäätös. Hallintopäätöksen tekemisestä on säädetty hallintolaissa.

Pidennetty oppivelvollisuus (voimassa 31.7.2026 saakka)

Jos perusopetuslaissa tarkoitetulle perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin (pidennetty oppivelvollisuus). Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai on tätä ennen hyväksytysti suorittanut toisen asteen tutkinnon.

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Perusopetuslain 20 i § tulee voimaan 1.8.2026. Päätös erityisestä tuesta ja erityisen tuen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ovat voimassa siihen saakka, kunnes ne on tarkistettu perusopetuslain 4 a luvun mukaiseksi 31.8.2026 mennessä. Ne erityisen tuen päätökset, jotka sisältävät myös päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta, voidaan päivittää uuden lainsäädännön mukaisiksi 1.8.2026 alkaen

Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa. Kuitenkin jos oppilas on sairaalassa potilaana, sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään hänelle opetusta, jos se on oppilaan terveydentilan, pedagogisten erityistarpeiden ja hoitotoimenpiteiden kannalta perusteltua, eikä ole oppilaan edun mukaista järjestää opetusta muulla tavoin. Myös muut erikoissairaanhoidon toimintayksiköt voivat järjestää opetusta oppilaille, jotka ovat erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetuksesta ja konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun järjestämistä määrätään tarkemmin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 5.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus sekä toinen aste muodostavat lapsen ja nuoren kasvua ja oppimista tukevan jatkumon. Tätä vahvistetaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sujuvalla tiedonsiirrolla. Yhteistyöllä vahvistetaan myös lasten ja huoltajien osallisuutta. Yhteistyön tulee olla suunnitelmallista. Yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan opetuksen järjestäjän johdolla.

Tuen jatkumon varmistamiseksi on keskeistä riittävä tieto oppilaan saamasta tuesta ja toimivista tukimuodoista ja tukitoimista.  Mikäli lapsi on saanut lapsikohtaisia tukitoimia esiopetuksessa, tuen toteutumista ja vaikuttavuutta koskeva tieto huomioidaan lapsen siirtyessä perusopetukseen. Mikäli lapsella on esiopetuksessa ollut käytössä henkilökohtaisia apuvälineitä, hän on saanut lapsikohtaisia tulkitsemis- tai avustajapalveluita tai erityisopettajan opetusta säännöllisesti tai kokoaikaisesti pienryhmässä, tämä tulee huomioida lapsen siirtyessä perusopetukseen. Oppilaskohtaisten tukitoimien tarve arvioidaan siirtymävaiheessa, ja tuen toteuttaminen suunnitellaan yhteistyössä.

Oppivelvollisen oppilaan siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen aikaisemman koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppivelvollisen koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle koulutuksen järjestäjälle.  Tavoitteena on, että opetuksen, oppimisen tuen, ohjauksen sekä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämisen kannalta keskeinen tieto siirtyy oppilaan siirtyessä. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tietojen siirtäminen edellyttää suostumusta. Tiedonsiirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä. Opetuksen järjestäjät vastaavat tiedonsiirron käytäntöjen luomisesta ja kehittämisestä. 

Turun normaalikoulu

Tuen jatkumo siirtymävaiheissa, yhteistyö ja sujuva tiedonsiirto

Siirtymä esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle

Alkuopetuksen oppilaan ennaltaehkäisevän tuen suunnittelun lähtökohtana on esiopetuksesta saatu tieto oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin valmiuksista sekä mahdollisista tuen tarpeista. Tarvittaessa yksilöä koskevaa tiedonsiirtoa vahvistetaan erikseen huoltajan luvalla koolle kutsuttavassa tiedonsiirtopalaverissa. Turun normaalikoulusta tiedonsiirtoon osallistuvat luokanopettaja ja erityisopettaja.

Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirretään esiopetuksen ja perusopetuksen välillä. Jos lapsi on saanut esiopetuksessa lapsikohtaisia tukitoimia,  tehdään tehostettua yhteistyötä oppilaskohtaisista tukitoimista lapsen, huoltajan ja koulun henkilöstön kanssa. Tätä yhteistyötä koordinoi perusasteen rehtori.

Siirtymä kuudennelta seitsemännelle luokalle

Tuen jatkumon varmistamiseksi on keskeistä siirtää riittävä tieto oppilaan saamasta tuesta ja toimivista tukimuodoista ja tukitoimista.  Kuudennen luokan kevään aikana oppilaskohtaista tukea saavan oppilaan asiakirjoihin kuvataan oppilaan saama tuki ja sen vaikuttavuus mahdollisimman tarkasti, jotta tieto siirtyy yläkouluun.

Yläkoulun luokanohjaajat huolehtivat, että opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot välitetään oppilasta opettaville opettajille.

Siirtymä perusopetuksesta toiselle asteelle

Oppilaanohjaaja, oppilasta opettavat opettajat ja erityisopettaja harkitsevat yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa 9. luokan aikana nivelvaiheen tiedonsiirtolomakkeen tarpeellisuutta. Huoltajan luvalla on mahdollista käyttää myös laajempaa tiedonsiirtolomaketta. Myös huoltaja voi siirtää haluamansa tiedon. Tiedonsiirtoa tehostetaan tarvittaessa monialaisella yhteistyöllä. Myös vastaanottavalla oppilaitoksella on mahdollisuus pyytää opetuksen järjestämisen kannalta olennaisia tietoja perusopetuksesta. Opiskeluhuoltolain 22 § säädetään yksilökohtaista opiskeluhuoltoa koskevasta tietojen siirtämisestä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luku 7 lisätään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan. Siihen lisätään paikallisesti päätettävät asiat alla olevan mukaisesti.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan

• oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden toteuttamisen periaatteet, yhteistyökäytännöt ja vastuut
  • rehtorin vastuut
  • lukuvuosisuunnitelman laatimisen ja tarkentamisen periaatteet ja vastuut
  • toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt ja vastuut
  • perusopetuksen ja esiopetuksen tuen yhteensovittamisen käytännöt
  • pienryhmien koko ja muodostaminen
• ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisen ja riittävyyden arvioimisen paikalliset periaatteet, käytännöt ja vastuut
• oppilaskohtaista tukea koskevan päätöksen valmistelun käytännöt ja vastuut sekä päätöksestä päättämisen vastuu
  • yhteistyökäytännöt huoltajan ja oppilaan kanssa oppilaskohtaisten tukitoimien arvioinnissa, suunnittelussa ja päätöksenteossa
  • opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten sekä muiden monialaisen yhteistyön tahojen kanssa tehtävän yhteistyön ja kehittämisen periaatteet
• oppiaineen oppimäärästä sekä paikallisen opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta tehtävän päätöksen käytännön valmistelut ja vastuut sekä päättämisen käytännöt ja vastuut