Historia 7-9

Oppiaineen tehtävä

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä. Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9

Vuosiluokilla 7-9 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttää kulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä. Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Vuosiluokilla 7-9 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin kehittymistä ja perehdyttää kulttuurien vaikutuksiin yksilöihin ja yhteiskuntiin. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja.

Turun normaalikoulussa oppilaita ohjataan myös ymmärtämään Turun seudun moninainen merkitys Suomen historiassa ja kehityksessä autonomian ajalta nykypäivään. Lisäksi normaalikoulussa otetaan huomioon oppilaiden monikulttuurinen tausta historian opiskelun mielekkääksi tekemisen voimavarana. Opetus tukee oppilaan oman identiteetin kehittymistä monikulttuurisessa ympäristössä, jossa kulttuurinen vuorovaikutus ja historian ymmärtäminen yhdessä auttavat kasvamaan historiatietoiseksi kansalaiseksi.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin.

Oppiaineiden tavoitteiden kannalta keskeistä on korostaa tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ikätasolle sopivien ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista sekä avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen. Oppilaita innostetaan hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitojaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

Opetuksessa on hyvä hyödyntää oppilaitoksen ja oppilaiden lähiympäristöä ja havainnoida siitä löytyviä historian merkityksiä. Näin pystytään löytämään luontevia yhteyksiä oppilaan oman identiteetin rakentumiseen. Turun historiallinen ja koulun lähiympäristön monikulttuurisuus tarjoaa myös hyviä lähtökohtia kulttuurien tuntemukseen ja tutkimukseen. Historian taitojen harjoittamisessa käytetään avuksi teknologian suomia mahdollisuuksia opiskelussa ja tutustuttaessa erilaisiin ja erityyppisiin lähteisiin. Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin. Avoimissa oppimisympäristöissä ja uuden teknologian avulla pyritään perinteisten oppimisympäristöjen lisäksi luomaan oppimistilanteita, joissa opitaan jakamaan ja keskustelemaan erilaisista tulkinnoista ja näkökulmista.

Turun normaalikoulun historianopetus tekee yhteistyötä yliopiston kanssa, mikä tarjoaa mahdollisuuksia opiskeluun uusimman teknologian avulla ja yliopiston ylläpitämissä museoissa ja laitoksissa. Oppimisympäristöjä kehitetään jatkuvasti myös Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opiskelussa rohkaistaan monipuoliseen havainnointiin, kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä.

Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

Turun normaalikoulussa oppilaiden tukemisessa ja eriyttämisessä otetaan huomioon oppilaiden erilaiset kulttuuriset taustat ja kielelliset valmiudet osallistua oppimiseen. Ohjauksessa ja eriyttämisessä lähtökohtana on oppilaiden vahva integrointi yhteiskuntaan. Oppilaiden historian opiskelu tukee muiden tavoitteiden lisäksi myös arjessa tarvittavien tiedonhankintataitojen ja itsensä ilmaisemisen osaamista. Opettajien lisäksi Turun normaalikoulussa opettajaksi opiskelevat osallistuvat pätevän tuen antamiseen historian opiskelussa.

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 7-9

Historian opetuksessa arvionnilla ja palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan.

Palautteen ja arvioinnin avulla oppilasta ohjataan tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten kukin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla jokaisen oppilaan osaamisen taso historian valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Historian osaamisen kehittyminen on kumulatiivinen prosessi, jossa opiskeltavia sisältöjä käytetään oppilaiden historiallisen ajattelun vahvistamiseen. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Turun normaalikoulussa oppilaalla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan historiassa monipuolisesti. Oppilaiden erilaiset valmiudet huomioidaan ja oppilaille annetaan tarvittaessa mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin, kirjallinen ja suullinen kielitaito huomioiden. Opintojen aikainen arviointi on pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina.

Vuosiluokilla 7-9. oppilasta arvioidaan historian päättöarvioinnissa mainittuja kriteerejä käyttäen ja soveltaen. Oppilaalla on mahdollisuus osoittaa historian tavoitteiden mukaista osaamista eri tavoin ja osoittaa kehittymistä kaikkien tavoitteiden kohdalla opintojen aikana.

Historian päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Vuosiluokka 7

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

Historian opiskelu 7. vuosiluokalla alkaa johdatuksella historiatiedon luonteeseen, jolloin pohditaan seuraavia asioita:

• Mitä historia on?
• Mitä ovat historian lähteet?
• Miten historiatieto syntyy tutkimuksen keinoin?
• Historian aikakäsitys

Tutkitaan teollistumisen syntyä Euroopassa ja Suomessa sekä siihen liittyneitä yhteiskunnallisia vaikutuksia 1800-luvulta nykyaikaan.

Tutkitaan, miten teollistuminen ja erilaiset tuotantotavat ovat vaikuttaneet ihmisen elinympäristöön globaalisti ja lähialueilla.

Turun alueen teollistumisen historiaan ja nykytilanteeseen tutustutaan mahdollisuuksien mukaan.

Avainkäsitteet: teollinen vallankumous, energia, massatuotanto, työ, työvoima, työntekijä, työnantaja, tuotanto, pääoma, yhteiskunta, yhteiskuntaluokat, markkinat kuluttaja, kulutusyhteiskunta, ympäristö, saastuminen, tulevaisuuden vaihtoehdot.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa

Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

Yhdysvallat ja Ranska – vallankumouksien ja valistuksen aatteiden vaikutus 1700-luvulta eteenpäin

Tutkitaan yhteiskuntien kehitykseen 1800- ja 1900-luvulla vaikuttaneita aatteita ja perehdytään niiden aiheuttamiin muutoksiin.

Tutkitaan merkittävien ajattelijoiden näkemyksiä omassa ajassaan. Aatteiden vaikutuksia tutkitaan myös yksilöjen historian avulla ja esimerkiksi naisten aseman muutokseen tutustumalla.

Tutkitaan historian aatteiden yhteyttä nykyaikaan.

Avainkäsitteet: vapaus, veljeys, tasa-arvo, kansalainen, nationalismi, sosialismi, konservatismi, liberalismi

Historian ohjaavat käsitteet: syy, seuraus, muutos, historiallinen aika, historian lähteet, moniperspektiivinen historia, monilukutaito.

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan

Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

Opiskelun ja tutkimisen kohteena on Suomen historia

Suomi autonomian aikana ja itsenäistyminen: kulttuurin, kansallisuusaatteen ja kansallisen identiteetin synty ja kehittyminen.

Avainkäsitteet: kansa, valtio, hallinto, itsehallinto, kulttuuri, kansallisuusaate, kuvallinen ja kirjallinen kulttuuri, musiikki, venäläistämistoimet, itsenäisyys, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, sisällissota.

Historian ohjaavat käsitteet: syy, seuraus, muutos, historiallinen aika, kriittinen monilukutaito, moniperspektiivinen historia erilaisine historian tulkintoineen.

S4 Suurten sotien aika

Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

Ensimmäinen maailmansota: syyt, sodan luonne ja seuraukset

Maailma ensimmäisen maailmansodan jälkeen: Kansainliitto – ensimmäinen kansainvälinen rauhanturvajärjestö.

Tutkitaan Venäjän vallankumouksia ja niiden seurauksia

Historian opiskelussa 7. vuosiluokalla ei S4 sisältöalueessa päästä välttämättä aivan kaikkien aiheiden opiskelussa päätökseen, mutta niistä jatketaan luontevasti 8. vuosiluokalla.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

Vuosiluokan 7 tavoitteet

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Historiallisen tiedon luonteeseen ja rakentumiseen tutustutaan erilaisten lähteiden avulla. Lähteet voivat kertoa oman perheen, suvun tai lähiympäristön historiasta. Oppijan kannalta keskeistä on kiinnostuksen herättäminen aluksi hänelle henkilökohtaisesti merkityksellisen historian alueilla.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta

Aktivoidaan oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan lähteiden luotettavuuden eroja. Ymmärretään, että on olemassa erilaisia historian lähteitä. Hankitaan tietoa eri tavoilla, myös nykyteknologian keinoilla. Arvioidaan lähteiden luotettavuutta yksin ja yhdessä. Historiatiedon luotettavuuden arvioinnin välineenä voidaan käyttää esimerkiksi historian kirjallisia ja kuvallisia lähteitä, historiaan liittyvää kirjallisuutta, pelejä ja elokuvia.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

Autetaan oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin. Tutustutaan erilaisiin lähteisiin ja havaitaan, että erilaisia historian tapahtumia voidaan tulkita monin tavoin. Historian lähteiden esittämien tulkintojen havaitsemista ja pohtimista harjoitellaan erilaisten lähteiden avulla sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Historian tulkinnallisuutta ohjataan pohtimaan erityisesti aiheissa, joissa ristiriitaisuuksia ja erilaisia tulkintoja on helppo havaita tai niillä on laajempaa merkitystä.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

Vahvistetaan oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä. Opiskeltaessa erilaisia historian aiheita sijoitetaan asioita ja tapahtumia aikajärjestykseen. Ymmärrys kronologiasta vahvistuu erilaisilla harjoituksilla, joissa voidaan hyödyntää nykyteknologian tarjoamia keinoja. Harjoituksissa voidaan käyttää myös luovasti erilaisia elämyksellisyyttä lisääviä oppimisen keinoja, kuten pelillisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta. Historiallisen ajan ja siihen liittyvien käsitteiden monipuolinen pohdinta vahvistaa oppilaan käsitystä menneestä ajasta ja sen yhteydestä omaan aikaamme.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

Ohjataan oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa.

Etsitään historian tapahtumista syitä ja motiiveja jotka vaikuttivat ihmisten päätöksentekoon. Syiden ja motiivien löytämistä ja hahmottamista harjoitellaan yksin ja yhdessä. Ihmisten toimintaan vaikuttavia tekijöitä voidaan tarkastella myös lähiympäristön, oman suvun ja perheen historian avulla liittämällä ne opiskeltaviin sisältöihin.

Historian opiskelu ohjaa ymmärtämään, että historiallinen tieto on erilaisten toimijoiden tuottamaa. Historiallinen empatian harjoittelulla syvennytään menneen ajan ihmisen elämään asettumalla tämän asemaan. Huomioidaan ihmisen toimintaan vaikuttaneita olosuhteita ja motiiveja sekä havainnoidaan, miksi ihminen menneisyydessä päätti tehdä jonkin ratkaisun. Historian oppimisessa empatian harjoittelu auttaa oppilasta tiedostamaan myös ihmisen toiminnan vaikutuksia laajasti ja yksilötasolla.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

Autetaan oppilasta erottelemaan historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä. Historian opiskelu ohjaa havaitsemaan syy-seuraussuhteita historian tapahtumille ja ilmiöille. Historian opiskelu ohjaa ymmärtämään yhteiskunnissa eri aikoina vallinneita arvoja ja ohjaa ymmärtämään myös arvojen vaikuttavan historiallisten tapahtumien ja ilmiöiden taustalla.

Harjoitusten avulla oppilas oppii etsimään ydinasiat ja niitä selittävät osiot. Oppilas myös pohtii, mitkä syyt ovat olleet merkittäviä historiallisissa ilmiöissä.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

Ohjataan oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta. Havaitaan, että ihmisen elinympäristö on historian aikana muuttunut koko ajan. Historian opiskelussa etsitään historiasta selityksiä muutokselle. Tunnistetaan syitä, joiden vuoksi ihmisen toiminta on pysynyt samanlaisena tai muuttunut.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

Historian opiskelussa oppilasta kannustetaan tulkintojen tekemiseen ja luovuuteen. Oppilas rohkaistuu käyttämään historiallista tietoa omien tulkintojensa tekemisessä hyödyntämällä erilaisia historian lähteitä. Oppilas vertailee omia päätelmiään muiden päätelmiin ja perustelee omia päätelmiään. Samalla opitaan muita tärkeitä asioita, kuten muiden mielipiteiden ja näkemysten huomioon ottaminen, oman mielipiteen perusteleminen ja sosiaalinen vuorovaikutus oppimistilanteissa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

Ohjataan oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä. Nähdään ihminen aktiivisena historiallisena toimijana, jonka toiminnan taustalla ovat hänen tavoitteensa ja tarkoitusperänsä. Harjoitellaan asettumista menneen ajan ihmisen asemaan ja pohditaan tämän toiminnan motiiveja. Tunnistetaan ihmisten erilaisia motiiveja toimia erilaisissa historiallisissa tilanteissa. Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

Ohjataan oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta.Tarkastellaan lähteitä kriittisesti ja pyritään ymmärtämään syitä erilaisille tulkinnoille.Tunnistetaan olosuhteita, jotka vaikuttavat historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyihin tulkintoihin. Kriittisyyden harjaantuessa huomataan eri syitä tulkita ja käyttää tietoa sekä pohditaan tulkintoja eri näkökulmista

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

Ohjataan oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla. Hyödynnetään historiallista tietoa, kun tarkastellaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Etsitään yhteyksiä menneisyyden ja nykyhetken tapahtumien välillä sekä arvioidaan luovasti tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

Vuosiluokka 8

Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet

S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys

Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa

Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan

Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

S4 Suurten sotien aika

Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

Tutkitaan demokratioiden ja totalitaaristen valtioiden historiaa maailmansotien välisenä aikana. Tutkitaan toisen maailmansodan historiaa: sodan syyt, tapahtumat, sodan luonne ja seuraukset, totaalinen sota, holokausti, Suomi toisessa maailmansodassa.

Erityisesti oppilaat tutustuvat historian lähdemateriaalin kautta tavallisten ihmisten kokemuksiin sotien aikana.

Tutkitaan kylmän sodan ajan keskeisimpiä tapahtumia ja tavallisen ihmisen arkikokemuksia kylmän sodan maailmassa

Avainkäsitteet: demokratia, totalitarismi, totaalinen sota, vaino, kansanmurha, holokausti, ihmisoikeudet, talvisota, jatkosota, proxy war, kaksinapainen maailma, kylmä sota.

Historian ohjaavat käsitteet: syy, vaikutukset, seuraukset, empatia, kriittinen monilukutaito, moniperspektiivinen historia.

S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

• Yhteiskunnan rakenteellinen muuttuminen ja hyvinvointiyhteiskunta
• Suomalaisten historia toisen maailmansodan jälkeen: koti, perhe, tasa-arvo ja arki
• Kulutusyhteiskunnan synty, globalisaatio ja tulevaisuus

Tutkitaan arkielämän historiaa, tasa-arvoistumista ja yhteiskunnan monimuotoistumista, yksilöä yhteiskunnassa.

Tutkitaan kulutusyhteiskunnan kehitystä, vaikutuksia, hyvinvointiyhteiskunnan syntyä ja tulevaisuuden vaihtoehtoja.

S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret

Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

• Euroopan alueen lähihistoria

Tutkitaan yhden kehittyneen ja kehittyvän maan tai maanosan yhteistä historiaa imperialismin ajasta nykyaikaan

• Nykyhetken kansainvälisen politiikan jännitteet ja niiden rauhanomainen ratkaisu
• Siirtolaisuus, pakolaisuus ja muuttoliikkeet historiallisena ilmiönä

Vuosiluokan 8 tavoitteet

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Historiallisen tiedon luonteeseen ja rakentumiseen tutustutaan erilaisten lähteiden avulla. Lähteet voivat kertoa oman perheen, suvun tai lähiympäristön historiasta. Oppijan kannalta keskeistä on kiinnostuksen herättäminen aluksi hänelle henkilökohtaisesti merkityksellisen historian alueilla.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta

Aktivoidaan oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan lähteiden luotettavuuden eroja. Ymmärretään, että on olemassa erilaisia historian lähteitä. Hankitaan tietoa eri tavoilla, myös nykyteknologian keinoilla. Arvioidaan lähteiden luotettavuutta yksin ja yhdessä. Historiatiedon luotettavuuden arvioinnin välineenä voidaan käyttää esimerkiksi historian kirjallisia ja kuvallisia lähteitä, historiaan liittyvää kirjallisuutta, pelejä ja elokuvia.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

Autetaan oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin. Tutustutaan erilaisiin lähteisiin ja havaitaan, että erilaisia historian tapahtumia voidaan tulkita monin tavoin.

Historian lähteiden esittämien tulkintojen havaitsemista ja pohtimista harjoitellaan erilaisten lähteiden avulla sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Historian tulkinnallisuutta ohjataan pohtimaan erityisesti aiheissa, joissa ristiriitaisuuksia ja erilaisia tulkintoja on helppo havaita tai niillä on laajempaa merkitystä.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

Vahvistetaan oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä.

Opiskeltaessa erilaisia historian aiheita sijoitetaan asioita ja tapahtumia aikajärjestykseen.

Ymmärrys kronologiasta vahvistuu erilaisilla harjoituksilla, joissa voidaan hyödyntää nykyteknologian tarjoamia keinoja. Harjoituksissa voidaan käyttää myös luovasti erilaisia elämyksellisyyttä lisääviä oppimisen keinoja, kuten pelillisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta.

Historiallisen ajan ja siihen liittyvien käsitteiden monipuolinen pohdinta vahvistaa oppilaan käsitystä menneestä ajasta ja sen yhteydestä omaan aikaamme.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

Ohjataan oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa.

Etsitään historian tapahtumista syitä ja motiiveja jotka vaikuttivat ihmisten päätöksentekoon.

Syiden ja motiivien löytämistä ja hahmottamista harjoitellaan yksin ja yhdessä. Ihmisten toimintaan vaikuttavia tekijöitä voidaan tarkastella myös lähiympäristön, oman suvun ja perheen historian avulla liittämällä ne opiskeltaviin sisältöihin.

Historian opiskelu ohjaa ymmärtämään, että historiallinen tieto on erilaisten toimijoiden tuottamaa.

Historiallinen empatian harjoittelulla syvennytään menneen ajan ihmisen elämään asettumalla tämän asemaan. Huomioidaan ihmisen toimintaan vaikuttaneita olosuhteita ja motiiveja sekä havainnoidaan, miksi ihminen menneisyydessä päätti tehdä jonkin ratkaisun. Historian oppimisessa empatian harjoittelu auttaa oppilasta tiedostamaan myös ihmisen toiminnan vaikutuksia laajasti ja yksilötasolla.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

Autetaan oppilasta erottelemaan historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä. Historian opiskelu ohjaa havaitsemaan syy-seuraussuhteita historian tapahtumille ja ilmiöille. Historian opiskelu ohjaa ymmärtämään yhteiskunnissa eri aikoina vallinneita arvoja ja ohjaa ymmärtämään myös arvojen vaikuttavan historiallisten tapahtumien ja ilmiöiden taustalla.

Harjoitusten avulla oppilas oppii etsimään ydinasiat ja niitä selittävät osiot. Oppilas myös pohtii, mitkä syyt ovat olleet merkittäviä historiallisissa ilmiöissä.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

Ohjataan oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta. Havaitaan, että ihmisen elinympäristö on historian aikana muuttunut koko ajan. Historian opiskelussa etsitään historiasta selityksiä muutokselle. Tunnistetaan syitä, joiden vuoksi ihmisen toiminta on pysynyt samanlaisena tai muuttunut.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

Historian opiskelussa oppilasta kannustetaan tulkintojen tekemiseen ja luovuuteen. Oppilas rohkaistuu käyttämään historiallista tietoa omien tulkintojensa tekemisessä hyödyntämällä erilaisia historian lähteitä. Oppilas vertailee omia päätelmiään muiden päätelmiin ja perustelee omia päätelmiään. Samalla opitaan muita tärkeitä asioita, kuten muiden mielipiteiden ja näkemysten huomioon ottaminen, oman mielipiteen perusteleminen ja sosiaalinen vuorovaikutus oppimistilanteissa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

Ohjataan oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä. Nähdään ihminen aktiivisena historiallisena toimijana, jonka toiminnan taustalla ovat hänen tavoitteensa ja tarkoitusperänsä.

Harjoitellaan asettumista menneen ajan ihmisen asemaan ja pohditaan tämän toiminnan motiiveja. Tunnistetaan ihmisten erilaisia motiiveja toimia erilaisissa historiallisissa tilanteissa.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

Ohjataan oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta.Tarkastellaan lähteitä kriittisesti ja pyritään ymmärtämään syitä erilaisille tulkinnoille.Tunnistetaan olosuhteita, jotka vaikuttavat historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyihin tulkintoihin. Kriittisyyden harjaantuessa huomataan eri syitä tulkita ja käyttää tietoa sekä pohditaan tulkintoja eri näkökulmista

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

Ohjataan oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla. Hyödynnetään historiallista tietoa, kun tarkastellaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Etsitään yhteyksiä menneisyyden ja nykyhetken tapahtumien välillä sekä arvioidaan luovasti tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi