Tarpeellisen tiedon kokoaja
1700-luvun almanakat sisälsivät itse kalenterin lisäksi runsaasti erilaisia liitteitä, joissa oli kansalle hyödyllisiä tietoja. Listat markkinapäivistä, tiedot postin kulkemisesta ja hinnasta sekä valuuttataulukot muodostuivat olennaiseksi osaksi almanakkoja ja mahdollistivat almanakkojen käyttäjille luotettavan tiedonsaannin. Tekstin voi lukea myös ruotsiksi.
Marckinat Suuren Ruhtinan-maasa Suomesa
Markkinakalenteri kokosi yhteen Suomen ja välillä Ruotsinkin puolella järjestettävät markkinat kuukausittain. Jo 1600-luvun virsikirjojen yhteydessä olleisiin kalendaarioihin alettiin kokoamaan tietoja Suomessa pidettävistä markkinoista, mutta 1700-luvulla nämä tiedot siirtyivät almanakkoihin. 1700-luvun almanakoissa markkinakalenteri oli tyypillisesti lista, jossa kuukausi kerrallaan esitellään, missä kaupungeissa ja minä päivinä markkinoita järjestetään. Kaikkina kuukausina markkinoita ei kuitenkaan järjestetty, ja tällöin saattoi kalenterissa lukea “Ei Suomesa Marckinoita pidetä”. Näin oli esimerkiksi vuoden 1748 almanakassa. Suomenkielisissä almanakoissa kaupunkien nimet olivat osittain suomenkielisiä, kuten Turus tai Hämeenlinnas, mutta joistakin kaupungeista käytettiin yleisesti ruotsinkielisiä nimiä, kuitenkin suomeksi taivutettuina, esimerkiksi Helsingforsis tai Ekenäsis. Nimet olivat lähes aina murteellisessa muodossa ilman loppuvokaalia.
Kuva: Vuoden 1749 almanakan mukaan markkinoita järjestettiin alkuvuodesta eri puolilla Suomea. Kansalliskirjasto.
Postin lähdentö ja breivi-taxa
Myös postin kulkemisesta kertovat taulukot muodostuivat osaksi almanakkojen liitesivuja. Tyypillisesti osio alkoi tekstillä, jossa kerrottiin postin lähtöpäivä, yleensä torstai, jolloin posti lähetettiin “kaickihin Ruotsin ja Pohjan-maan kaupungeihin”. Lisäksi kerrotaan, että postin saavuttua Helsingistä ja “hajamailta”, eli muista Suomen kaupungeista, lähetetään se edelleen Kastelholmaan ja sieltä meren yli eri kaupunkeihin. Taulukon avulla lukija pystyi varmistamaan, mihin kaupunkeihin postia pystyi lähettämään ja mitä se maksoi. 1700-luvun almanakoissa postin kulkemisen keskipisteenä oli Turku.
Postin lähtemisen lisäksi kerrottiin, milloin posti saapuu Turkuun sekä muihin kaupunkeihin. Postin kulkemiseen vaikuttivat olennaisesti sääolosuhteet, joten eri säiden aiheuttamat viivästykset tavanomaiseen saapumispäivään kuvailtiin. Esimerkiksi vuoden 1778 almanakan mukaan posti Tukholmasta lähtee perjantaina ja hyvällä säällä saapuu Turkuun maanantaina illalla tai viimeistään tiistaina. Vastatuulella ja “sään-ricolla” postin kulku voi kuitenkin kestää koko kuukauden.
Kuva: Vuoden 1756 kalenterin postiosion aloitussivu. Kansalliskirjasto.
Dalarit ja kuparirahat – valuuttakurssit osana almanakkoja
Joissakin almanakoissa oli lisäksi mukana valuuttataulukko. Kansalliskirjaston arkiston almanakoista ensimmäisen kerran valuuttataulukko esiintyy vuoden 1732 almanakassa. Silloin vertailun kohteina ovat olleet dalari ja äyri cuparaha sekä carolinit. Myöhemmin mukaan on tullut lisää valuuttoja, esimerkiksi vuoden 1778 almanakassa kerrottiin valuuttakursseista taalerin, äyrin ja kuparirahan sekä Saksan-taalerin, skillingin ja äyrin välillä.
Kuva: Vuoden 1778 kalenterin valuuttakurssitaulukko. Kansalliskirjasto.
Kirjoittaja: Meri Pulkkinen
Lähde
Melander, Toini 1957: Suomen virsikirjojen kalendaariot ja näiden ajantiedot. Teoksessa Suomen almanakan juhlakirja.