Näyt vaikuttavat valtapolitiikkaan

Birgitta kuului aikansa ruotsalaiseen ylimystöön ja hän oli läheisissä väleissä kuningas Maunu Eerikinpojan kanssa. Hallitsijakauden alun sopuisat välit muuttuivat kitkeräksi kritiikiksi kuningasta ja myös muuta ylimystöä kohtaan. Birgitan jumalalliset näyt, joilla hän puuttui esimerkiksi valtakunnan politiikkaan, eivät saaneet yksimielistä hyväksyntää. Kritiikkiä herätti jo varhaisessa vaiheessa Birgitan vaikutusvalta kuninkaaseen.

”Ristiretki” itään

Birgitan visioima sotaretki Novgorodia vastaan toteutui yhteistyössä kuningas Maunu Eerikinpojan kanssa. Birgitan näyn mukaan kuninkaan olisi tullut jättää valtakuntansa Turun piispan Hemmingin (1338–1366) haltuun sillä aikaa, kun hän itse oli valtakunnan itärajalla sotatoimissa. Turun piispat olivatkin valtakunnallisesti tärkeitä poliittisia hahmoja, he olivat esimerkiksi valtaneuvoston jäseniä.

Aluksi Birgitan näyissä Kristus vakuuttaa Maunu Eerikinpojan olevan hurskas henkilö, jonka hän on itse valinnut hallitsijaksi. Myöhemmin Birgitta syyttää kuningasta liehittelijöiden kuuntelemisesta; itse paholainen sai näkyjen mukaan kuninkaan kuuntelemaan huonoja neuvonantajia. Itään suuntautunut “ristiretki” ei ollut menestyksekäs, ruotsalaisten joukkojen hävittyä Birgitta syytti kuningasta siitä, että hän oli – saatanallisia neuvonantajiaan kuunneltuaan – luottanut liikaa sotilaallisen voimaan eikä Jumalan sanaan, kuten Birgitta oli neuvonut.