Kristusmystiikka myöhäiskeskiaikaisessa kulttuurissa

Keskiaikainen hengellinen ihanne Imitatio Christi, Kristuksen seuraaminen, sai uusia piirteitä myöhäiskeskiajalla. Kristuksen seuraaminen varhaiskristillisyydestä alkaen oli tarkoittanut Kristuksen elämänkaaren seuraamista, sen mietiskelyä ja toteuttamista omassa elämässä. Myöhäiskeskiajalla yhä suuremman roolin Imitatio Christissä otti Kristuksen elämän viimeiset vaiheet, hänen kärsimyshistoriansa.

Kärsimyksen verisyys

Kärsimyksen korostus näkyy myöhäiskeskiaikaisessa taiteessa Kristuksen korostetun vääntyneenä asentona ristillä ja kyljen haavasta ryöpsähtävänä verenä. Toisinaan koko vartalo on kuin pienten ruoskan aiheuttamien haavojen täplittämä, verinen. Tällaista kuvaa hurskaat maallikot saattoivat helliä sydämessään ja eläytyä sen avulla Kristuksen kärsimykseen. Yksi myöhäiskeskeskiajan kuuluisimpia Kristuksen kärsimyksen imitoijia oli Katariina Sienalainen (1347–1380). Katariinan Kristus-imitaation uskottiin olleen niin voimakasta ja täydellistä, että hänen kerrottiin saaneen kehoonsa Kristuksen haavat – tosin näkymättöminä.