Junassa Waltari, Aho, Liksom ja Christie

Kirjojen kansikuvat.

Yksinäisen miehen juna – Lähdin Istanbuliin
Mika Waltari
WSOY, 1954

Juhani Aho: Rautatie eli Kertomus ukosta ja akasta, jotka eivät olleet sitä ennen nähneet
Juhani Aho
WSOY, 1958

Hytti nro 6 – kertomus
Rosa Liksom
WSOY, 2011

Idän pikajunan arvoitus
Agatha Christie
WSOY, 1952

Rautatiet ja junat ovat usein myös kaunokirjallisuuden teemoja ja ympäristöjä. Teokset kertovat kirjoitusajankohtansa asenteista liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon, yhteiskunnan modernisaatioon ja maailman ja maailmankuvan muuttumiseen.

Juhani Ahon klassikkoromaani ”Rautatie” vuodelta 1885 kertoo nimensä mukaisesti rautatien tulosta korpikyliin. Tämän ihmeen olemassaoloa mökin Liisan ja Matin on mentävä omin silmin todistamaan. Matin ja Liisan tarina on kertomus vanhan ja uuden kohtaamisesta – uteliaisuudesta, muutoksesta ja siitä kehityksen vauhdista, johon ihminen elinaikanaan törmää.

Mika Waltarin romaani tai oikeastaan matkakirja ”Yksinäisen miehen Juna” (1929) on kertomus elämyksiä tavoittelevan nuoren miehen matkasta Berliinistä Sofiaan ja Konstantinopoliin sekä sieltä Roomaan ja Pariisiin. Rehellisesti itseäänkin ivaten nuori matkamies paljastaa elämyksensä ja salaisimmat ajatuksensa, suonissaan olevan poltteen, romantiikan kaipuun – ja pettymyksensä. Kaipuu uuteen ja outoon on ikuinen suuri illusioni.

Agatha Christien salapoliisiromaanien klassikon “Idän pikajunan arvoitus” (1934) lähes kaikki tapahtumat sijoittuvat Pariisista Istanbuliin matkaavaan loistojunaan, kyseessä on siis ylemmän luokan matkustusta 1930-luvun Euroopassa. Mukana junassa on myös mestarietsivä Hercule Poirot, joka saa selvitettäväkseen käsittämättömän murhan lumisissa Balkanin maisemissa.

Rosa Liksomin vuoden 2011 Finlandia-voittaneessa ”Hytti nro 6:ssa” tarinan henkilöt – suomalainen tyttö ja väkivaltainen venäläinen mies – matkustavat samassa junahytissä halki Siperian Moskovasta Mongolian Ulan Batoriin. Mies juo viinaa koko ajan, on väkivaltainen ja puhuu. Suomalainen tyttö ei puhu juuri ollenkaan. Junan ikkunan ohi vilahtavat toistensa kaltaiset kaupungit ja pystyyn mätänevät tehtaat, kaduilla lainehtivat joet ja myrkytetyt metsät. Hytti nro 6 on Neuvostoliiton ruumiinavaus, kertomus matkasta asioiden ytimeen, suljetun maan sielunelämään ja tytön omaan sisimpään.