Ilmestys uudesta luostarisäännöstä

Ajatus uudesta luostarista pohjasi Birgitan saamaan ilmestykseen. Siinä Kristus antoi hänelle uuden luostarisäännön. Luostarin perustaminen sai alkunsa Birgitan hyvien suhteiden avulla: hän sai luostaria varten kuningas Maunu Eerikinpojalta (Magnus Eriksson 1316–1374) ja kuningatar Blankalta vuonna 1346 Vadstena-nimisen tilan Vättern-järven rannalla Itä-Götanmaalla.

Birgitta tarvitsi uudelle luostarisäännölle paavin vahvistuksen, mutta sen saaminen ei ollut helppoa. Vuonna 1215 Lateraanin neljäs kirkolliskokous oli kokonaan kieltänyt uusien luostarisääntöjen perustamisen. Tästä huolimatta Birgitta onnistui vakuuttamaan paavin uuden säännön tarpeellisuudesta. Paavi Urbanus V (paavina 1362–1370) hyväksyi Birgitan säännön vuonna 1370, vaikkakin muokattuna versiona ja vain lisäyksenä jo olemassa olleeseen pyhän Augustinuksen sääntöön. Birgittalaisen luostarijärjestön viralliseksi latinankieliseksi nimeksi tuli Ordo Sancti Augustini Sancti Salvatoris nuncupati (Pyhän Augustinuksen järjestö, nimetty Vapahtajan mukaan).

Säännön ratifioinnin jälkeen luostarin rakennustyöt Vadstenassa kiihtyivät, ja se vihittiin virallisesti käyttöön 1384. Silloin Birgitta oli jo ollut kuolleena vuosikymmenen, mutta hänen tyttärensä Katariina jatkoi äidin työtä kehittämällä luostaria ja birgittalaisjärjestöä.