Sylvin matkassa – yksityiset päiväkirjat Kiinasta

Kirjan kansikuva.

Sylvin matkassa – yksityiset päiväkirjat Kiinasta
Sylvi Kekkonen, Timo Soikkanen (toim.), Henna Lohento (toim.), Pekka Lähteenkorva (toim.)
Otava, 2020

Shanghain valot, Wuhanin tori ja Maon vappujuhlat

Entäpä jos kokonainen seurue lähtisi sellaiselle matkalle, jossa järjestelyt olisivat valtiovierailutasoa?  Oma juna kuljettaisi kaupungista toiseen ja pääsisi näkemään paikkoja, joihin ei muuten olisi mahdollista tutustua. Vierailun järjestäjä antaisi jokaiselle 1600 euroa taskurahaa ja räätälin tekemät ympäristöön sopivat ajan hengen mukaiset vaatteet.

Tuollainen harvinainen matkakokemus tarjoutui vuonna 1953 usealle eri kulttuurialan henkilölle Sylvi Kekkosen Kiinaan suuntautuvassa matkaseurueessa.

Vuonna 2020 ilmestyneessä Timo Soikkasen, Henna Lohennon ja  Pekka Lähteenkorvan tietokirjassa ”Sylvin matkassa” lähdeaineistona on ollut Sylvi Kekkosen yksityinen matkapäiväkirja Kiinan matkasta, joka tehtiin 17.4.-13.6.1953 ja jolla hän toimi suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan matkanjohtajana.  Matkaan lähti 18 hengen seurue, henkilöitä eri taiteen- ja kulttuurinaloilta.

Teos on oivaltavasti laadittu, sillä kirjassa on Sylvin kirjoittama teksti aukeaman toisella sivulla ja muiden kirjoittamia tekstejä aukeaman toisella sivulla samasta tilanteesta tai samasta paikasta. Teoksessa on runsaasti valokuvia ja myös ne luovat teokseen mielenkiintoista autenttisuutta.

”On tämä koplaa”, kirjoitti Sylvi päiväkirjaansa. Mahtoiko hän tarkoittaa isäntiään vai omaa värikästä seuruettaan, jossa mukana oli jopa CIA:n agentiksi väitetty henkilö, rakastunut pariskunta, kirjailijoita, kuvataitelija, radiotoimittaja, näyttelijä ja monta muuta asiantuntijaa.

Kirjan viimeisessä kappaleessa kerrotaan, että matka oli joka tapauksessa merkittävä avaus Suomen ja Kiinan välisisä suhteissa. Matkalla allekirjoitettiin Suomen ja Kiinan välinen ensimmäinen kauppasopimus ja matkan jälkeen Suomen edustajisto muutettiin Suomen Kiinan suurlähetystöksi. Vähitellen myös tiedemaailman väliset suhteet kasvoivat opiskelijavaihdon myötä. Lieneekö Turun yliopiston vastikään avattu kiinan kielen oppiaine myös tämän matkan heijastumia?