Avoin tiede kirjastolaisen työssä
Työssäni informaatikkona olen mukana tukemassa avointa tiedettä Turun yliopistossa. Opastan opiskelijoita heidän opintojensa alusta alkaen avoimeen tieteeseen liittyvissä kysymyksissä. Voimme esimerkiksi etsiä opiskelijoiden kanssa tieteellistä tietoa verkosta ja pohtia, millaisin kriteerein sitä kannattaa arvioida.
Yliopistomme tutkijoiden käytettävissä olen mm. silloin, kun he pohtivat tutkimusaineistojen hallintaan ja julkaisemiseen liittyviä kysymyksiä avoimen tieteen näkökulmasta, eli silloin kun he haluavat avata työnsä tuloksia.
Kirjastolaisena olen avoimen tieteen näköalapaikalla!
Informaatikko Leena Tonttila, Turun yliopiston kirjasto
Kuva: Päivi Letonsaari
Avoin tiede merkitsee kaikille saatavilla olevaa tietoa tutkimuksesta, tutkimusprosessista ja sen tuloksista. Avoin tiede ja sen tuottama tieto ovat tarjolla tasapuolisesti samaan tapaan kuin kirjastotkin: kuka vain voi kävellä kirjastoon ja kaikki aineistot ovat käytettävissä henkilöön katsomatta. Avoin tiede ja sen tuotokset voivat olla vastapaino valetiedolle, vaikka ongelmaksi voi nousta, että tutkittu tieto on toisinaan alan ulkopuoliselle vaikeasti ymmärrettävissä. Maailmanlaajuisesti ajatellen avoin tiede on myös kehittyvien maiden ja niissä tehtävän tutkimuksen etu, sillä kansainvälisten tieteellisten lehtien hinnat ovat nousseet korkeiksi ja siksi niihin voi olla vaikea päästä käsiksi. Avoin julkaiseminen tekee tutkitusta tiedosta laajemmin saavutettavaa, sillä se ei jää maksullisten julkaisujen maksumuurin taakse.
Tasa-arvoisuus ja reiluus liittyvät avoimeen tieteeseen monin eri tavoin, eikä tämä tietenkään koske vain tieteellistä julkaisemista. Kun tutkimusprosessia ja tutkimuksessa käytettyjä aineistoja avataan verkossa ja kuka tahansa pääsee niihin halutessaan tutustumaan, edistetään tasa-arvoa ja lisätään tieteen läpinäkyvyyttä. Parhaimmillaan saadaan uutta tietoa nopeasti ja laajasti yhteiskunnan käyttöön.
Leena Tonttilaa haastatteli tietoasiantuntija Sari Huttunen