Birgitan Rooma

Birgitta saapui Roomaan vuonna 1349. Vuonna 1350 kaupungissa vietettiin riemuvuotta (tai pyhää vuotta), jubileumia. Riemuvuonna hurskaat pyhiinvaeltajat, kuten Birgitta, suuntasivat kaupunkiin, koska vierailut tietyissä Rooman kirkoissa oikeuttivat täydelliseen syntien anteeksiantoon kyseisen vuoden aikana.

Vuonna 1350 Rooma oli hyvin erilainen kaupunki kuin vuonna 1300. Ensinnäkin vuosisadan alussa Ranskan kuningas oli ajautunut paavi Bonifatius VIII kanssa törmäyskurssille ja vuonna 1309 kuningas ”kaappasi” paavin istuimen Avignoniin. Tästä alkaen paavit hallitsivat kristikuntaa Ranskasta, eivätkä Italiasta käsin. Rooma köyhtyi ja kurjistui, kun esimerkiksi paavin hovin laaja virkakoneisto ei enää työllistänyt roomalaisia. Toisekseen mustana surmana tunnettu paiserutto, jonka on arvioitu tappaneen paikoin jopa puolet Euroopan väestöstä, oli juuri riehunut Italian niemimaalla. Tiiviisti asutuissa suuremmissa kaupungeissa, sellaisissa kuin Rooma, rutto oli todennäköisesti erityisen tuhoisa.

Kurjistunut pyhä kaupunki

Kun Birgitta saapui Roomaan, kaupunki oli kurjistuneessa tilassa. Kurjuutta eivät paikanneet pyhiinvaeltajien sankat joukot, jotka saapuivat syntien anteeksiantamisen toivossa apostolien haudoille. Birgitan silmissä tilanne oli absurdi; pyhä kaupunki ilman Pietarin sijaista maan päällä, eli paavia, ei ollut kokonainen. Birgitta oli itse vaikuttanut siihen, että vuosi 1350 oli julistettu riemuvuodeksi. Hänen ilmeinen toiveensa oli ollut, että kristityille erityisen vuoden myötä myös paavi kokisi välttämättömäksi palata Roomaan. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Erilaisten toimien – todennäköisesti myös Birgitan näkyjen – ansioista paavi Urbanus V oli vihdoin valmis palaamaan Roomaan vuonna 1367. Hänen vierailunsa jäi lyhyeksi: Italia ja erityisesti Rooma tuntuivat paavista turvattomilta, ja hän oleskelikin suuren osan Italian ajastaan Rooman pohjoispuolella Montefiasconessa, missä häntä suojasi moderni linnoitus. Kahden merkittävän mystikkonaisen, Birgitan ja Katariina Sienalaisen varoituksista huolimatta Urbanus V palasi Avignoniin vuonna 1370. Hän kuoli pian sinne palattuaan.