Kuinkas sitten kävikään? Ennustuksia tulevasta vuodesta
Ennustukset ovat olleet jo pitkään olennainen osa almanakkoja. Varmuutta siitä, milloin almanakkoihin alettiin kirjoittaa ennustussivuja eli prognosticoneja, ei ole. Tämä johtuu siitä, että ei ole helppo määrittää, mikä on almanakka ja mikä ei. Varhaisimmat almanakat, jotka muistuttavat jollain tapaa meillekin tuttuja almanakkoja, esiintyvät ensimmäisen kerran noin 1200-luvulla. Tätäkin ennen oli kuitenkin merkitty ja ennustettu taivaankappaleiden sijainteja, ja niihin almanakat pitkään perustuivatkin.
Ainakin jo 1500-luvulla prognosticon on ollut osana joitain almanakkoja. Ensimmäisen Suomessa painetun almanakan eli Forsiuksen vuonna 1608 painaman almanakan osana oli prognosticon. Ennustukset perustuivat sen ajan tähtitieteeseen, ja taivaankappaleiden avulla yritettiin ennustaa muun muassa säätä ja auringonpimennyksiä.
Prognosticonit kertoivat usein myös sävyltään synkemmistä asioista, kuten tulevista kuolemista, sodista ja kulkutaudeista – tai niiden ilmaantumattomuudesta. Tähdet osasivat kertoa hyvinkin tarkasti esimerkiksi henkilöiden kuolemista. Englantilainen astrologi John Booker ennusti vuoden 1631 almanakan prognosticonissa muun muassa Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolemasta. Hänen suosionsa kasvoi, kun ennustus kävi toteen vuonna 1632.
Kuva: Kuva Laurentius Tammelinin vuoden 1701 prognosticonin osiosta, jossa hän kertoo sodista. Kansalliskirjasto.
Laurentius Tammelinin vuoden 1701 ruotsinkielinen almanakka ennustaa tuttuun tapaan säätä jokaiselle kuukaudelle ja kertoo tulevista auringonpimennyksistä. Näiden jälkeen on tähtien vuoro kertoa tulevista sodista. ”Om krijg och örlig at införa några astrologiske gissningar är intet af nöden effter the ingen säker Wissheet med sig hafwa” (suom. ”Sodista ja merisodista ei ole tarvetta tehdä astrologisia havaintoja, sillä varmaa tietoa ei niistä ole”) alkaa hänen ennustuksena. 1702 vaikuttaisi onneksi olevan rauhan vuosi. Laurentius Tammelin kannustaa tämän vuoksi ihmisiä rukoilemaan hartaudella ja muistuttaa heitä Jumalan armosta. Tammelin omistaa myös suuren osan ennustuksestaan toiveelle Jumalan siunauksesta ja suojeluksesta Ruotsin kuningas Kaarle XII:lle.
Kirjoittaja: Anton Kultanen
Lähteet
Dictionary of national biography. Vol V. MacMillan and Co, New York.
Nordisk familjebok. 1880. Stockholm.
Oja, Heikki 2013: Aikakirja. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, Helsinki.
Suomalainen almanakka läpi vuosisatojen. Liite vuoden 2005 almanakkaan. Ajasto – Helsingin yliopisto.
Suomen almanakan juhlakirja. Weilin + Göös, Helsinki 1957.