Almanakantekijä Laurentius Tammelin
Ensimmäiset suomenkieliset almanakat toimitti Turun akatemian matematiikan professori Laurentius Tammelin (1669–1733). Ensimmäinen almanakka ilmestyi vuonna 1705. Kun isoviha alkoi vuonna 1713, suomenkielisten almanakkojen julkaisemiseen tuli kolmen vuoden tauko. Tammelin jatkoi almanakkojen julkaisemista maanpaossa Tukholmassa, mutta vuosina 1717–1725 almanakat olivat pelkästään ruotsinkielisiä. Tammelin oli julkaissut ruotsinkieliset almanakat myös ainakin vuosiksi 1700 ja 1701.
Tammelin kuului sukuun, jossa oli pitkät perinteet suomen kielen kirjallisella käytöllä. Hänen isoisänsä oli Tammelan kirkkoherra Laurentius Petri Aboicus (noin 1605–1671), joka kirjoitti suomenkielisiä saarnoja ja virsiä ja jota voidaan pitää tietokirjallisuuden uranuurtajana, koska hän laati runomuotoisen Ajan-Tiedon (ensimmäinen painos 1658). Tammelinin isä Gabriel Laurentii Tammelin (1641–1695) oli myös Tammelan kirkkoherra, ja hänelläkin oli kirjallisia harrastuksia, sillä hän suomensi saksalaista hartauskirjallisuutta. Laurentius Petri oli pannut alulle suomalaisten sananlaskujen keräämistyön, jota Gabriel Laurentii ja ilmeisesti myös vävy Henrik Florinus (1633–1705) jatkoivat. Florinus julkaisikin ensimmäisen kokoelman suomalaisia sananlaskuja vuonna 1702.
Kuva: Repaleinen nimiölehti Tammelinin toimittamassa vuoden 1725 ruotsinkielisessä almanakassa. Turun yliopiston kirjaston kokoelmat.
Ensimmäisessä almanakassaan Tammelin perustelee suomenkielisen almanakan julkaisemista: ”EI ole yxikän / nijncuin minä tiedän / andanut tulla yhtäkän Almanacka walkeutes Suomen Kielellä / mutta minun on sihen kehoittanut yhteinen Hyödytys / meidän rackasa Syndymä paicasamme Suomesa / jolla muiden corkiain harjoitusten ja Wijsauden siwusa / nijn hywin cuin muillakin Maacunnille / on syy ilahutta händäns Mathematican, eli sen Wijsauden ja tiedon harjoituxesta / cuin on Taiwan ja Maan menon tutkimisesta / cuinga ne owat heidän märätysä painosans / mitasans ja lugusans”.
Tammelin halusi tarjota tietoa vuodenkierrosta tavalliselle kansalle: ”Mutta caiken enimmän olen minä sen tahtonut tehdä yhteisen Cansan tähden / joca ei muita Kieliä ymmärrä / ja taita cuitengin lukea Kirja heidän Kielelläns / ja ilahutta itzens Wuoden Aicain muutoxista Rijmi-Sauwallans; Että he myös näkisit / Prändätystä Almanacasta / Wuoden Juoxun / Alusta nijn loppuun asti / nijden Caxitoistakymmenen Taiwan merkein ymbärins käymisen jälken / ja että he sijtä tulisit kehoitetuxi kijttämän HERra / ja ylistämän caickein Corkeinda / joca nijn ihmellisesti on asettanut ne Taiwalliset walkeudet / Taiwan corkeudella walistaman Maata / ja eroittaman aicoja / Päiwä Yöstä / Suwe Talwesta / yhden Cuucauden ja Wijcon / ja yhden Hetken ja Minutin toisesta”.
Tammelinin almanakoissa sääennustukset olivat keskeisessä osassa, mutta Tammelin muistuttaa, ettei niihin oikeastaan ole uskominen: ”Mutta mitä Almanacan kirjoittajat puhuwat ilmasta / se on turha / ja on se joca sen ensin alcanut on / enämmin pyytänyt pettä cuin ylösraketa / yhteistä cansa / ja wielä tänäkin päiwänä nimittäwät Almanacan kirjoittajat ilman muutoxet Almanacoisans ainoastans sen tähden että he taidaisit nijden Ihmisten hembeyttä palwella / jotca Almanacat ilma kirioina ja nijden kirjoittajat tietäijnä pitäwät”. Tammelinin mukaan ennustukset olivat almanakoissa ihmisten hempeyttä eli uteliaisuutta varten.
Kuva: Toisen suomenkielisen, vuonna 1706 julkaistun almanakan nimiölehti. Vanhimman almanakan nimiö ei ole säilynyt. Kansalliskirjasto.
Tammelinin almanakoissa oli kalenterin lisäksi liitekirjoituksia, mutta ne eivät olleet samalla tavoin valistushenkisiä kuin Ruotsin tiedeakatemian julkaisemissa almanakoissa, joissa vuodesta 1749 lähtien oli opastavia tekstejä maataloudesta ja terveydenhoidosta. Vuonna 1705 Tammelin kirjoitti almanakan hyödyllisyydestä, 1706 auringon- ja kuunpimennysten syistä ja 1710 kuukausien latinankielisistä nimistä. Vuoden 1708 almanakan liitekirjoituksen otsikko oli raflaava: ”Nijtten turhudesta jotca lulewat Taiwan Planeteisä olewan Asuwaisia”.
Kirjoittaja: Tanja Toropainen
Lähteet
Ajan tasalla. Suomalainen kalenteri tänään. Toimittaneet Onerva Ollila, Asko Palviainen ja Minna Saarelma-Paukkala. Otava, Helsinki 2019.
Rapola, Martti 1957: Suomalaisten almanakkojen kielestä. Teoksessa Suomen almanakan juhlakirja.