Anders Celsius – sadan asteen tiedemies
Aamuisin lämpömittariin vilkaistessa harvoin tulee ajatelleeksi, mistä astelasin mittayksikkö oikein on peräisin. Celsius-asteikon keksijä on ruotsalainen Anders Celsius (1701–1744). Hän oli uppsalalainen astronomian professori, jota kiinnostivat niin revontulet kuin maapallon muodot. Ehtipä hän tutkia myös magneettikenttiä, ilmanpainetta ja painovoimaa. Tutkimuksillaan hän herätti myös kansainvälistä kiinnostusta 1700-luvun tiedepiireissä, ehkä enemmän kuin useat myöhemmät ruotsalaistutkijat.
Anders Celsius (1701–1744)
Anders Celsius oli vuonna 1739 perustetun Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian perustajajäseniä yhdessä muun muassa aikalaisensa Carl von Linnén kanssa. Lyhyen elämänsä aikana Celsius ehti tehdä myös viisi vuotta kestäneen ulkomaanmatkan, jonka päätarkoituksena oli tutustua eurooppalaisiin observatorioihin. Uppsalaan perustettiin Celsiuksen ansiosta Ruotsin ensimmäinen observatorio vuonna 1740. Celsius oli myös yksi ensimmäisistä tutkijoista, joka kiinnitti huomionsa maan kohoamiseen tai paremminkin veden vähenemiseen, kuten asia tuolloin ymmärrettiin.
Anders Celsiuksen tutkimusintressit yhdistivät hänet myös 1700-luvun almanakkoihin, ja hän sai tehtäväkseen julkaista vuoden 1729 almanakan. Almanakassa Celsius kirjoittaa, että sen sääennustuksien taustalla ovat kuun liikkeet, jotka noudattivat tuon ajan tiedon mukaan 19 vuoden sykliä. Säätilan uskottiin olevan seurausta kuun kulloisestakin liikkeestä ja asennosta. Celsius halusi myös siirtyä gregoriaaniseen ajanlaskuun, mikä kuitenkin tapahtui lopullisesti vasta yhdeksän vuotta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1753.
Neron maineessa ollut Celsius oli todellinen tieteen moniottelija. Historiankirjoihin hän on kuitenkin jäänyt erityisesti sata-asteisesta lämpötila-asteikostaan. Tosin Celsius itse päätteli veden kiehumispisteen olevan nollassa asteessa ja jäätymispisteen sadassa asteessa. Asteikko keikautettiin kuitenkin toiseen asentoon Celsiuksen kuoleman jälkeen, ja sitä alettiin käyttää nykyiseen malliin.
Celsiuksen kiinnostus astronomiaan ja ulkoilmojen ilmiöihin sai hänet usein yöpymään ulkosalla kylminä talviöinäkin. Tämä koitui lopulta hänen kohtalokseen, kun hän kuoli vain 42 vuoden ikäisenä keuhkotautiin.
Kirjoittaja: Minna Sandelin
Lähteet
Nordisk familjebok 1880. Stockholm.
Svenskt personbiografiskt lexikon. Riksarkivet, Stockholm.