Valistuksen ajan vaikutus suomalaisiin almanakkoihin
1700-luku määritellään usein valistuksen aikakaudeksi, jota leimaa luonnontieteiden, taiteiden ja sivistyksen ihannointi. Ihannoitiin ihmisen kykyä kehittyä ja kehittää itseään. Aikakauden suuria nimiä olivat esimerkiksi Voltaire, Jean-Jacques Rousseau, Immanuel Kant ja muut filosofit.
Tiedon välittymistä edesauttoi kirjapainotekniikan kehitys, joka mahdollisti painotuotteiden saatavuuden lisääntymisen. Samaan aikaan kehitettiin myös postilaitosta. Maailmankauppa kansainvälistyi, ja Euroopan maat jatkoivat siirtomaiden valloittamista. Tiedon, tieteen, sivistyksen ja valistuksen virtaukset vaikuttivat myös Ruotsin valtakunnan itäiseen kolkkaan.
Valistuksellisia elementtejä löytyy jo ensimmäisistä suomenkielisistä almanakoista, joista ensimmäinen ilmestyi vuonna 1705. Almanakoissa opastettiin esimerkiksi maanviljelykseen liittyvissä asioissa ja karjanhoidossa. Almanakat tarjosivat myös yleissivistystä: 1799 almanakassa on usean sivun verran erittäin yksityiskohtaista tietoa karkauspäivän laskemisesta, sen historiasta ja siitä, miten karkauspäivää on käsitelty tai ei ole käsitelty muinaisissa kulttuureissa esimerkiksi antiikin Roomassa ja muinaisessa Egyptissä. Ruotsin historiasta kerrottiin jatkokertomuksen tapaan peräkkäisissä almanakoissa vuosina 1739–1748. Esimerkiksi vuoden 1742 kalenterissa kerrottiin Kustaa Vaasan elämänvaiheista ja hänen tekemisistään Taalainmaalla – sattumalta samana vuonna, kun Taalainmaalla jälleen kerran kyti kapina.
Almanakkojen oli määrä tavoittaa kansalaisia laajasti, ja siksi julkaisijat olivat tarkkoja siitä, minkälaista valistuksellista tietoa niissä jaettiin. Esimerkiksi ajankohtaiseen politiikkaan liittyvät aiheet oli kokonaan rajattu almanakkojen tieto-osioiden ulkopuolelle. 1700-luvun almanakkoihin sivistykselliset osiot sopivat erityisen hyvin, elettiinhän silloin valistuksen aikakautta. Pidettiin tärkeänä, että Ruotsi pysyisi muun Euroopan kehityksessä mukana, ja siksi kansaa opastettiin niin taloudenpidossa kuin terveysasioissa (esimerkiksi jaettiin tietoa isorokon istuttamisesta). Valistuksellisille osioille oli almanakoissa melko vähän tilaa, joten teksteiksi oli huolellisesti valittu sellaisia, joista koettiin olevan eniten hyötyä kansalle ja sen kautta Ruotsin valtakunnalle.
Kirjoittaja: Sofia Rinne
Lähteet
Kümin, Beat 2018: The European World 1500–1800. An Introduction to Early Modern History. Third Edition. Routledge, New York.