Birgitan reliikit, relikvaariot ja kuvat

Birgitan ruumiillisen läsnäolon keskus oli luonnollisesti Vadstenan luostari, jossa hänen pyhä ruumiinsa oli reliikkiarkussa ja pääkallo omassa pyhäinjäännöslippaassaan eli relikvaariossa. Pienempiä Birgitta-reliikkejä kunnioitettiin useissa muissa kirkoissa, ja esimerkiksi sekä Lundin että Linköpingin tuomiokirkoissa oli kummassakin Birgitan kättä edustava hopeinen käsirelikvaario. Jokaisessa birgittalaisluostarissa tulee olla vähintään yksi Birgitan reliikki.

Reliikkejäkin laajemmin Pyhä Birgitta oli läsnä pohjoismaisissa kirkoissa kuviensa kautta. Hän esiintyy edelleen lukuisissa seinämaalauksissa ja alttarikaapeissa muiden suojeluspyhimysten joukossa. Suomen ja Ruotsin kirkoissa Birgitan kuvia on ollut yli 350 kappaletta. Birgitta esitetään yleensä nunnan asussa ja kirjan sekä kynän kanssa, usein pulpetin ääressä kirjoittamassa tai syventyneenä kirjaan.

Birgitta Suomessa

Suomessa Birgitasta muistuttivat hänelle omistetut keskiaikaiset kivikirkot. Aina kirkon suojeluspyhimys ei ole varma, mutta Birgitalle omistettuja kirkkoja oletetaan olevan ainakin Tuulos, Padasjoki, Lempäälä, Vihti, Naantali, Halikko ja Lemland. Samoin Birgitan muistoa ylläpitävät keskiaikaiset pyhimysveistokset (joita on Elina Räsäsen laskujen mukaan nykyään 29) ja kirkkomaalaukset. Tärkeä muistin paikka oli myös Naantalin luostari. Vuosisatojen kuluessa Birgitta linkittyi konkreettisesti luostariin ja sen raunioihin. Zacharias Topelius Maamme-kirjassa (1875) kertoo, kuinka ”herkkäuskoiset” ihmiset edelleen olettivat Birgitan hallitsevan luostarin alueella.