Tähtitiede avoimen tieteen suunnannäyttäjinä
Avoin tiede on saavuttanut vahvan aseman monilla tieteenaloilla, mutta tähtitiede on ollut avoimessa tieteessä omaa luokkaansa edelläkävijänä jo vuosikymmeniä. Kirjaston näkökulmasta tähtitieteen julkaisut ja aineistot ovat näyttäytyneet avoimen tieteen esimerkillisinä edustajina, kun tieteen tuloksia halutaan jakaa vapaasti koko maailmalle.
Tähtitieteen julkaisut avoimiksi ensimmäisten joukossa
Avoimien julkaisujen kehitys sai huiman harppauksen jo 1990-luvun alussa, kun arXiv.org-tietokanta perustettiin tukemaan fyysikoiden ja muiden tutkijoiden tiedonjakoa. Nopeasti tämän ns. preprint-arkiston aktiivisiksi käyttäjiksi liittyivät myös tähtitieteilijät. Nykyisin useat alustat tarjoavat tilaa julkaista vertaisarvioimattomia preprinttejä, mutta arXiv.org on edelleen merkittävä tiedonvälityskanava. Tänä vuonna pelkästään astrofysiikan alalta löytyi arXivista yli 5500 uutta preprinttiä, mikä osoittaa sen keskeisen roolin tähtitieteellisen tutkimuksen avoimessa jakamisessa.
NASA/ADS (Astrophysics Data System) on myös erinomainen esimerkki tähtitieteen avoimuuden kulttuurista. Tämä viitetietokanta sisältää lähes 15 miljoonaa astronomian ja astrofysiikan artikkelia, joista suuri osa on saatavilla joko kokotekstinä tai viitetietoina. NASA/ADS avoin käyttö mahdollistaa laajan pääsyn tutkimustuloksiin, kun taas monilla muilla tieteenaloilla vastaavat laadukkaat viitetietokannat ovat usein maksullisia ja näin rajoittavat pääsyä tieteellisiin julkaisuihin.
Kolmantena merkittävänä edistysaskeleena tähtitieteen avoimessa julkaisemisessa voidaan mainita Astronomy & Astrophysics -julkaisun siirtyminen Subscribe to Open (S2O) -malliin. Tässä mallissa säilytetään perinteinen tilausmaksu, mutta lehti avaa artikkelinsa avoimiksi koko maailman tiedeyhteisölle tilausten tuella. Tämä malli pyrkii edistämään globaalia yhdenvertaisuutta tiedon saatavuudessa ja samalla poistamaan kirjoittajilta erilliset julkaisumaksut.
Tähtitieteen dataa tarjolla kaikille
Tähtitieteessä avoimuus ei kuitenkaan rajoitu vain julkaisuihin, vaan ulottuu myös aineistojen laajaan saatavuuteen. Monien tähtitieteellisten havaintojen ja datojen avoimuus on ollut ratkaiseva tekijä alalla tehtyjen läpimurtojen mahdollistamisessa. Esimerkiksi Euroopan eteläinen observatorio (ESO), Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ja NASA ovat tehneet suuria määriä havaintoaineistojaan julkisesti saatavilla oleviksi.
Samoin erityisesti suurten teleskooppien, kuten Hubble-avaruusteleskoopin ja ESO VLT-teleskoopin (Very Large Telescope), tuottamat aineistot ovat avoimesti saatavilla ja niitä hyödyntävät tuhannet tutkijat ympäri maailmaa. Tällaiset avoimet datapankit tukevat tieteen demokraattisuutta, sillä ne mahdollistavat uusien tutkijoiden pääsyn arvokkaaseen aineistoon ilman suuria taloudellisia panostuksia.
Monet tähtitieteelliset havainnot ja aineistot ovat myös harrastajien käytettävissä. Esimerkiksi Zooniverse-alustalla kansalaiset voivat osallistua tähtitieteellisten aineistojen analysointiin ja siten edistää tieteellistä tutkimusta. Lähestymistapa korostaa avoimuuden merkitystä paitsi tieteellisen tiedon levittämisessä myös tieteen ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa.
Turun tähtitieteilijät
Turun yliopiston tähtitieteilijät ovat mukana tieteenalan avoimen julkaisemisen ja aineistojen avoimuuden periaatteissa. Vuonna 2023 Turun yliopiston tutkimustietojärjestelmään tallennettiin 468 tutkimusta, jotka olivat peräisin Avaruustutkimuslaboratoriosta, Tuorlan observatoriosta tai Suomen ESO-keskuksesta. Näistä tutkimuksista peräti 405 oli avoimesti saatavilla alkuperäisjulkaisuissaan.
Tähtitiede toimii erinomaisena esimerkkinä muille tieteenaloille siitä, kuinka avoimuus voi tukea tieteen kehitystä ja tehdä tutkimuksesta saavutettavaa kaikille kiinnostuneille riippumatta heidän maantieteellisestä sijainnistaan tai taloudellisista resursseistaan.