Avoin tiede tutkimus-, opetus- ja arkistotyössä

Toimimalla avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti tieteellisen tutkimuksen hyödyt, kuten esimerkiksi uudet tutkimustulokset, kehittyneemmät menetelmät tai prosessit, ovat helpommin ja nopeammin yhteiskunnan eri toimijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden saatavilla ja käytettävissä.

Kuva: Turun yliopiston mediapankki

Haastattelussa Ph.D. Kirsi Hänninen, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopintojen yliopisto-opettaja, Turun yliopisto

Kirsi Hänninen on työssään toistuvasti tekemisissä tieteen avoimuuteen liittyvien teemojen kanssa. Hänninen neuvoo oman laitoksensa henkilökuntaa ja opiskelijoita tutkimusaineistojen tuottamiseen ja arkistointiin liittyvissä kysymyksissä sekä toimii arkistovastaavana Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistossa. Tätä kautta hänelle on syntynyt näkemys siitä, millaisia mahdollisuuksia avoin tiede voi tarjota tutkimus- ja opetustyössä sekä arkistoalalla. Tutkimuksessa ja opetuksessa pyritään avoimuuteen muun muassa aineistojen, menetelmien, prosessien ja tulosten julkaisun osalta. Tallennettaessa aineistoja arkistoon ja niitä käyttöön saatettaessa periaatteena taas pidetään ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä”. Vaikka avoimuutta korostetaankin, myös eettisyys ja lainsäädäntö, hyvät tieteelliset käytännöt ja vastuullisuus huomioidaan niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin arkistoaineistojen pitkäaikaissäilytyksessäkin.

Kulttuurintutkimus ja avoimet aineistot

Hänninen on taustaltaan folkloristiikan tutkija. Hänen mukaansa kulttuurintutkimuksessa avoimet, arkistoihin tallennetut aineistot voivat säästää tutkijoiden aikaa ja resursseja: valmiiksi kerättyjä ja tutkimuskäyttöön avattuja aineistoja, kuten esimerkiksi haastatteluja tai kirjoitettuja muistitietoaineistoja, voidaan hyödyntää tarkasteltaessa jotakin tiettyä tutkimuskysymystä tai kokonaisuutta uudesta näkökulmasta tai uudella menetelmällä.

Hänninen mainitsee esimerkkinä myös vähemmistöjä koskevat tutkimukset: tiettyyn, kenties herkässä asemassa olevana vähemmistöryhmään kohdistuva tutkimuspaine vähenee, mikäli tutkimuksessa voidaan käyttää jo tallennettua ja avoimesti saatavilla olevaa aineistoa. Tällaisista aineistoista on etua etenkin silloin, kun uuden aineiston kerääminen olisi esimerkiksi eettisten tai lainsäädännöllisten syiden takia haastavaa. Erilaisten arkistojen ohella avoimia aineistoja voi etsiä myös Turun yliopiston kirjaston Volter- tietokannan avulla sekä yliopiston avoimesta UTUpub-julkaisuarkistosta.

Avoimen tieteen mahdollisuudet

Laajemmasta näkökulmasta katsottuna avoimen tieteen etuna Kirsi Hänninen näkee sen, että tieteentekijöiden tekemä työ voi näyttäytyä uudella tavalla suurelle yleisölle. Lisäksi toimimalla avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti tieteellisen tutkimuksen hyödyt, kuten esimerkiksi uudet tutkimustulokset, kehittyneemmät menetelmät tai prosessit, ovat helpommin ja nopeammin yhteiskunnan eri toimijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden saatavilla ja käytettävissä. Hyötyjä pohdittaessa Hänninen tuokin esille sen, että avoimuuden ja tieteen tulosten helpomman saavutettavuuden kautta voidaan parhaassa tapauksessa lisätä ihmisten hyvinvointia. Hän lisää, että tieteellä yleensäkin on iso rooli julkisessa keskustelussa, mutta toisaalta keskusteluun osallistuminen voi olla tieteentekijöille haasteellista – etenkin jos tutkimustyön luonnetta tai vaatimuksia on vaikea avata alan ulkopuolisille. Hänninen pohtii myös sitä, voisiko avoimuus ja läpinäkyvyys osaltaan edesauttaa sitä, että tutkimusten vaatima työmäärä ja työn pitkäjänteisyys tulisivat paremmin esille: tätä kautta voitaisiin lisätä ymmärrystä tieteellisistä prosesseista ja niiden vaatimuksista.

Avoimen tieteen periaatteiden noudattaminen voi lisäksi viedä tiedettä eteenpäin: avoimuus ja maksuttomuus mahdollistavat tuotetun tutkimustiedon ja tutkimustuotosten globaalin hyödyntämisen, mitä kautta voi parhaimmassa tapauksessa syntyä uusia innovaatioita. Kuten tunnettua, tieteen avoimuus onkin näyttäytynyt erityisen tärkeänä koronapandemian aikana sekä niin sanottujen valeuutisten levitessä eri medioissa.

Kirjoittaja tietoasiantuntija, FT Maare Paloheimo. Kirsi Hännisen haastattelu toteutettiin 9.9.2021.