Informaatiolukutaidosta tiedonhankintataitoihin
Tiedon määrä ja sen monet muodot erilaisine sijaintipaikkoineen kehittyvät nopealla vauhdilla. Tietoa tarvitaan ja käytetään mitä moninaisemmissa tilanteissa. Tietoympäristön muutokset ovat muokanneet informaatiolukutaidon opetusta: tiedonhankintaitojen opetuksen kehittämisen huomattiin olevan jatkuva prosessi, jota tulisi kehittää opiskelijoiden ja tutkijoiden tarpeet huomioiden, yhteistyössä yliopiston opetushenkilöstön kanssa.
Kuva: Turun yliopiston mediapankki
Alusta lähtien informaatiolukutaidon standardeja arvosteltiin liian taitokeskeisiksi, ja oppimisen ja oppimisprosessien nähtiin jäävän sivuseikoiksi. Esille tuotiin oppimisen monimuotoisuuden näkökulmia. Lisäksi todettiin, että tiedontarve ei ole niin konkreettinen ja tarkka kuin standardeissa kuvattiin, vaan alkuvaiheessa se on usein hyvinkin epämääräinen ja muokkautuu vasta työn edetessä. Nykyisessä digimaailmassa tieto ja tarve saattavat ilmaantua yhtä aikaa, mikä ei mahdollista lineaarista etenemistä kohti tarvittavaa tietoa.
ACRL julkaisi vuonna 2015 Informaatiolukutaidon kehykset (Framework for Information Literacy for Higher Education), joissa otetaan huomioon perinteisen tiedon hakemisen, arvioinnin ja tiedonlähteiden valinnan lisäksi tiedon tuottamiseen ja jakamiseen liittyvät asiat. Kehyksiä voidaan kirjastoissa muokata oppimisen tarpeisiin. Tiedonhankintataitojen opetuksissa saadaan huomioitua paremmin esimerkiksi tekstin tuottamisen prosessit. Kehyksissä otetaan huomioon, että tietoa voidaan hakea erilaisilla strategioilla ja että tiedonhankinta on eri tavoin etenevä prosessi, jota joudutaan toistamaan useasti tekstin tuottamisen yhteydessä. Tiedonhankintataidot ja niiden opetus on taitona muuttunut osaamiseksi, joka kehittyy muun substanssiosaamisen mukana. Yliopistosta valmistuvilla onkin taito soveltaa oppimaansa yhä monimuotoistuvammassa maailmassa.
Avoin julkaiseminen, avoin tieto ja datan hallintaan liittyvät asiat ovat tulleet viimeisimpinä mukaan tiedonhankinnan opetuksiin. Näistä kerrotaan osana muuta opetussisältöä niin perustutkinto-opiskelijoille kuin jatkotutkinto-opiskelijoille ja tutkimushenkilökunnalle. Tiedon arviointi on ollut yksi keskeisistä informaatiolukutaitoon liittyvistä osaamistavoitteista, ja sen tärkeys on vain noussut viime vuosina. Lähdekriittisyys on tärkeä osa tutkimusprosessia. Lähdekriittisyys ei ole pelkästään tieteellisen ja ei tieteellisen lähteen erottamista, vaan on osattava myös arvioida tiedon arvoa sekä ymmärrettävä bibliometriikan perusteita ja viittausketjujen seuraamista. Avoin julkaiseminen tuo paitsi tieteellistä tietoa kaikkien saataville, myös nostaa esille tiedon arviointiin liittyviä uusia osaamistarpeita. Kuten muidenkin tieteellisten julkaisujen kohdalla, on tunnistettava avoimen julkaisemisen luotettavat julkaisukanavat ja se, miten miten tietoa mitataan ja arvioidaan.
Teksti: Johanna Tevaniemi
Lähteet
Haasio, A. & Savolainen, R. (2004). Tiedonhankintatutkimuksen perusteet. Helsinki: BTJ Kustannus.
Syvälahti, K., & Asplund, J. (2015). Kansainväliset informaatiolukutaidon osaamistavoitteet muuttuivat – mitä, miksi ja miten?. Signum 2. Noudettu 2021-09-12 Lue artikkeli journal.fi-sivustolla.