Säädyt Birgitan näyissä

Birgitta eli vaimona ja aatelisnaisena aviomiehensä Ulf Gudmarssonin kanssa Ulvåsan kartanossa Itä-Göötanmaalla. Hänen elämänsä oli tässä vaiheessa tyypillistä aatelisnaisen elämää. Hän kuului myös kuninkaalliseen hoviin ja hänestä tuli kuningatar Blanchen opettaja, kun tämä saapui Namurin herttuakunnasta Belgiasta Ruotsiin vuonna 1335. Birgitan yhteiskunnallinen asema ja maailmankuva näkyvät myös hänen ilmestyksissään, kun hän käyttää ylimystölle tyypillisiä sanoja ja viittauksia. Tämä vaikutti myös siihen, että hänen ilmestyksensä saivat suuren suosion yhteiskunnan yläluokissa.

Kolmen säädyn järjestys

Ilmestysten toisen kirjan 20. kappaleessa Birgitta kertoo yhteiskunnan kolmesta säädystä, joita symboloi kolme hahmoa: Pappi (kirkko), ritari (aatelisto), ja työmies (talonpoika – maallikot). Birgitan aikana katsottiin, että yhteiskunnallinen harmonia koostui siitä, että kukin omassa säädyssään noudatti niitä rooleja, jotka Jumala oli heille antanut. Kirkko eli papisto hoiti sielujen hyvinvointia, aatelisto valvoi, että lakeja noudatettiin ja talonpojat viljelivät maata. Tätä mallia ei pidä ymmärtää liian sanatarkasti, koska kyseessä oli ideaali, joka symboloi täydellistä maailmanjärjestystä. Käytännössä yhteiskunta oli paljon monimuotoisempi.

Rikottu sopimus

Birgitan näkökulmasta Jumala oli tyytyväinen niin kauan kun kaikki kolme säätyä toteuttivat tehtäväänsä. Jos joku niistä rikkoi tehtäväänsä vastaan, tämä tarkoitti myös sitä, että Jumalan luoma yhteiskunnallinen harmonia rikottiin. Birgitta puhuu ilmestyksissään paljon siitä, miten maailmantilanne oli sodan ja ruton riivaama, koska papisto ja hallitsijat olivat rikkoneet yhteiskunnallisen sopimuksensa.